stressi

Ruoka-aineallergiat ja autoimmuunisairaudet

Konferenssipäivä 2 jatkui vielä parilla mielenkiintoisella luennolla. Ensimmäisen päivän kuulumisia voitte lukea täältä ja toisen päivän alun luennot täältä.

Mitä vähemmän käsitelty, sitä parempi. Myös allergioiden suhteen

Perjantaipäivänä oli vielä kaksi luentoa jäljellä, joista toinen keskittyi Ruoan proteiineihin, oraalitoleranssiin ja autoimmuunisairauksiin. Luennon piti tutkija Datis Kharrazzian.  Yleisenä olettamuksena on pidetty, että kun ruokaa käsitellään, aiheuttaa se vähemmän allergioita kuin käsittelemätön tuote. Tämä on kuitenkin tutkimuksin todistettu olevan aivan toisin päin. Mitä käsitellympi tuote, kuten esim. soijakastike, aiheuttaa se enemmän allergioita kuin raa’at soijapavut. Yleensä ruoka-aineallergiat ja yliherkkyydet tutkitaan raa’alla, käsittelemättömällä ruoka-aineella, joten matala reaktio voisi olla suurempi käsitelyllä tuotteella tai mitä paha kananmuna-allergia olisikaan kypsennetyllä kananmunalla? Kyseisessä tutkimuksessa tutkittu IgE eli välittömiä allergiareaktioita.

Oli myös mielenkiintoista huomata, miten yksittäiset käsittelemättömät ruoka-aineet sinapissa, pizzassa, pastassa, kurkkupikkelsissä eivät aiheuttaneet vasta-ainereaktiota, mutta kun ne yhdisti keskenään ja käsitteli, muuttuivat tulokset kertaheitolla. Ja tässä kysymyksessä on taas yliherkkyysreaktiot.

Ristireaktiot

Kun puhutaan ruoan ristiallergioista, tulee taas uusia mielenkiintoisia oivalluksia eteen. Hyvin moni tietää, että siitepölyaikana ei voi syödä tiettyjä hedelmiä ja vihanneksia, koska saa niistä oireita. Tämä on tutkimuksissa 55%:n riski, joten aika suuri. Moni maitoallerginen välttää naudanlihaa ristiallergioiden takia, mutta naudanlihan ja lehmänmaidon ristireagointiriski on vain 10%:lla. Sen sijaan lehmämaidon ja vuohenmaidon ristireagointi onkin 92% eli paljon suurempi kuin naudan lihan. Toisinsanoen lehmänmaitoallergisen tulisikin ehdottomasti välttää myös vuohenmaitoa, naudanlihaa voi syödä turvallisemmin.  Muut suurimmat ristiinreagoivat ruoka-aineryhmät ovat cantaloupemeloni – vesimeloni, avokado, banaani (92%), persikka – omena, päärynä, luumu, kirsikka (55%),  katkarapu – muut äyriäiset (75%) ja lohi – muut kalat (50%).

Minkätakia sitten yleensä äyriäiset ovat niin allergisoivia? Niiden proteiinirakenne on jonkin verran samankaltainen ihmisen kudoksen proteiinirakenteen kanssa ja aiheuttaa vasta-aineita sitä varten.  Muita ihmiselimistölle samankaltaisia proteiinirakenteita ovat soija, maissi, pinaatti ja tomaatti ja voivat samankaltaisuuden vuoksi pahentaa joitain autoimmuunisairauksia. Tämä ei ole kuitenkaan kaikissa autoimmuunisairauksissa sama, sillä riippuen aivan siitä, mitkä kudokset ovat autoimmuunisairaudessa tuhon kohteena.

Kun mikään ei enää sovi…

Joskus voi olla niin, että kaikki ruoka-aineet aiheuttavat allergiaa/yliherkkyyttä ja tilanne on käsittämätön. Ruoka-aineallergioiden hoidossa on entsyymeillä valtava merkitys, joka pilkkoo ruoka-aineiden proteiinit pienemmiksi ja laskee immuunireaktiota. Eräässä tutkimuksessä käy jopa ilmi, että maapähkinän, soijan, sinapin, kananmunan ja maidon voimakas allergia, voi johtua ainakin osittain mahalaukun proteolyysistä. Mahalaukussa tapahtuva ruoansulatus heikentää merkittävästi elintarvikkeiden sitomaa IgE:tä, mikä lisää ruoka-aineiden siedettävyyttä niille ruoka-aineille, joille potilaalla on allergiaa.  Jotta tämä jatkuvien allergioiden kaskadi saataisiin myös pysäytettyä, on huolehdittava suoliston immuunipuolustuksesta ja vuotavan suoliston paikkaamisesta.

Ruokii siis suolistoasi riittäävällä kuidulla. Ruoan kuidut ja bakteerien tuottamat lyhytketjuiset rasvahapot parantavat suun kautta tulevaa toleranssia ja suojelevat ruoka-aineallergioita ja yliherkkyyksiä vastaan.

Ja mikä on autoimmuunisairauksien ja ruoka-aineallergioiden yhteys? Kun suolisto vuotaa huolella, syntyy ruoka-aineyliherkkyyksiä myös valtavasti. Tämä taas pahentaa olemassa olevaa autoimmuunisairautta eli noidankehä on valmis.

Uutta tietoa tulehduksellisesta suolistosairaudesta kerron sitten seuraavassa postauksessa.

 

20180531_080937

Kuulumisia päämajalta

Blogissa ollut pitkän aikaan tosi hiljaista, mutta syynä ollut kevään kova kiire. Aikaa ei ole löytynyt kirjoittamiselle, vaikka asiaa olisi kuinka paljon. Nyt kuitenkin kotiuduin eilen jenkeistä, jossa olin IFM:n (The Institution For Functional Medicine) vuosittaisessa konferensissa ja tänä vuonna aiheena oli autoimmuunisairaudet; Solving the Puzzle of Autoimmunity: The Interplay of Gut, Genes, and Environment

Meitä suomalaisia oli paikalla 5, joista 2 lääkäriä ja muut ravitsemusalan ammattilaisia/hoitajia. Suomalaisten saaminen yhteen samaan aikaan tuntui olevan mahdottomuus ja siksi ei meidän porukasta tällä kertaa ole kuvaa :D. Jenkeistä osallistujia oli luonnollisesti eniten, kun olimmehan USAssa ja Kanada naapurimaana myös hyvin edustettuna.  Eurooppalaisista ruotsalaiset ovat olleet aina ahkerimpia konferenssissa kävijöitä ja meidän pitäisi ottaa mallia naapurimaastamme 😉 Kaiken kaikkiaan konferenssissa taisi olla 2000 osallistujaa ja oli kaikkien aikojen suurin IFM:n konferenssi.

Konferenssi kesti kolme päivää ja ensimmäisenä päivänä kaikilla oli sama ohjelma. Kahtena seuraavana päivänä piti valita, mitä luentoja haluaa mennä kuuntelemaan ja se ei ollut helppo tehtävä. Olisin mielellään kuullut vaikka kaikki, mutta silloin olisi pitänyt konferenssin kestää pari viikkoa 😀 Poimin teille tähän tekstiin nyt mielenkiintoisempia asioita, joita konferenssin aikana käsiteltiin ja tulen käsittelemään asioita sitten tarkemmin autoimmuunisairauksiin keskittyvässä verkkokurssissa, joka on työn alla. Mahdollisesti myös kirjoittamaan blogipostauksia, jos vain aikaa liikenee 😉

Vauvaiän merkitystä ei voi liikaa korostaa

Konferenssi alkoi jo mielenkiintoisella  lääkäri Alessio Fasanon luennolla: Autoimmunity: The Interplay Between Genes And Enviroment. Dr. Fassano toimii mm. pediatrian professorina Harvardin yliopistossa sekä tutkijana mm. immunologian ja keliakian tutkimuskeskuksessa, joten ihan ”turhia” puhujia ei konferenssissa ollut.

Fasanon luennoi siitä, mitä tarvitaan autoimmuunisairauksien syntyyn: geenit, ympäristötekijät, kuten ravitsemustekijät, toksiinit, rokotteet ja infekiot, lisääntynyt suoliston läpäisevyys, immuunireaktio ja mikrobiomin muutokset. Näistä kolme viimeistä ovat vuoropuhelussa toistensa kanssa ja vaikuttavat toinen toisiinsa. Mutta myös ihmiset genomi ja bakteerit ovat vuoropuhelussa keskenään eli toisin sanoen bakteeristo vaikuttaa meidän genomiimme ja genomi bakteeristoon.  Mutta myös ympäristötekijöistä etenkin ruoalla vaikutamme bakteeristoon. Fasano vertasikin genomiamme pianoon, joka on pysyvä. Pianoa  voi soittaa kuitenkin monta eri soittajaa eli monelaiset bakteeristot. Pianolla voidaan soittaa myös monia eri tyylilajeja, jotka taas vastaavat elämäntyyliämme ja elintapojamme. Nämä kaikki vaikuttavat siihen, mikä on lopputulema ja mikä on terveytemme tila. Me emme ole geeniemme ”vankeja”, me voimme itse vaikuttaa niihin ja paljon.

Fasano myös pediatrina (lastenlääkäri) korosti sitä, että 1000 ensimmäisellä elinpäivällä on valtava merkitys siihen, mikä on loppuelämän terveydellinen tila. Äidin roolilla on suuri merkitys niin raskauden kuin imetyksen aikana ja kaikki äidin muutokset muuttavat lapsen mikrobiomia.  Kaikki alkaa raskaudesta ja syntymästä, johon vaikuttaa syntymätapa, mutta jo äidin raskauden aikainen ravitsemus, infektiot ja antibioottien käyttö. Nämä luovat pohjan lapsen mikrobiomille, jonka hän saa syntymänsä aikana. Mutta vaikka lapsi olisi syntynyt sektiolla, äiti saanut antibiootteja raskauden aikana tai synnytyksessä tai ruokavalio olisi ollut hieman heikommalla tolalla, voidaan lapsen tilaan vielä vaikuttaa probiooteilla ja prebiooteilla ja pyrkiä kääntämään bakteerikanta paremmaksi.  Jos tätä ei tapahdu, johtaa se dysbioosiin ja sitä kautta suoliston lymfosyyttisen kudoksen (GALT) epäasianmukaiseen kypsymiseen. Tästä seurauksena yhdessä geneettisen taipumuksen kanssa johtaa tulehduksellisiin tekijöihin aiheuttaen ruoka-aineille reagointia ja johtaen kroonisiin sairauksiin.  Mitä aikaisemmin mikrobistoon puututaan, sitä parempi, sillä ensimmäisen ikävuoden loppupuolella lapsen mikrobiomi on muuttunut jo yhtenäisemmäksi aikuisen ruoansulatuskanavan mikrobiomin kanssa.

Toinen luennoitsija oli Maureen M. Leonard, joka johti CDGEMM tutkimusta. Tutkimus tutkii tekijöitä, jotka vaikuttavat keliakian puhkeamiseen ja tutkimuksen kohteena ovat vauvat ja taaperot. Tutkimusta tehdään edelleen, mutta hän esitteli tämän hetkisiä tutkimustuloksia. Yhteenvetona tämän hetkisistä tutkimustuloksista. Hän totesi että imeväiset voivat olla tulevaisuudessakin tärkeä ryhmä, kun tutkitaan tulevaisuuden aineenvaihdunta- ja immuuniterveyttä, ympäristölliset tekijät ovat tutkimuksen kohteena monimutkaisia ja tarvitaan laajempia tutkimuksia vielä selvittääkseen imeväisten genomin, ruokavalion ja mikrobiomin yhteyttä kroonisten immuunipohjaisten sairauksien kehittymiseen.

Suolistosta se kaikki lähtee…

Helen Messierin (PhD, MD) luennosta ”Big Data, Translational Science, and Systems Medicine: Making Sense of Transcriptomics, Metabolomics, and Autoimmunity” nostaisin esiin yhden merkittävimmistä asioista suoliston kunnostamisen suhteen: byturaatti eli voihappo. Tästä olen nyt viime aikoina puhunut asiakkailleni paljon ja en suotta. Alla oleva kuva kertoo paljon. (Suomennos alapuolella)

 

Butyraatti eli voihappo on tärkeä,  koska se

  • vaikuttaa suoliston terveyteen
  • on anti-inflammatorinen ja tasapainottaa immuuniteettiä
  • supressoi karsinogeenejä
  • vaikuttaa hermosolujen terveyteen, pitkäikäisyyteen
  • apuna painonhallinnassa ja vaikuttaa kylläisyyteen
  • auttaa insuliinitasapainossa
  • tasapainottaa ravitsemusta, korjaa alkoholin aiheuttamia vaurioita
  • tasapainottaa mikrobiomia

Miten sitten saamme lisää butyraattia?

  • Probiootit ja prebiootit, fermentoidut valmisteet (hapankaali, kimchi, kefiiri…)
  • ruokitaan omaa bakteerikantaa: marjat, vihannekset, kuidut, täysjyvävilja, palkokasvit jne. Paljon kasvikunnan tuotteita oman ruokavalion rajoissa.
  • Butyraattia on myös valmisteena, mutta sitä ei juurikaan Suomessa ole käytössä. Kokemuksen pohjalta voin sanoa, että ruokavaliolla saadaan todella paljon tilannetta paremmaksi!

Ruokavalio autoimmuunisairauksien hoidossa

Lääkäri Terry Wahls, joka palkittiin myös tänä vuonna Linus Pauling palkinnolla, luennoi otsikolla: ”Autoimmunity and The Role of Food” eli ruoan vaikutuksesta autoimmuunisairauksissa. Dr Walsh on itse saanut MS-tautinsa remissioon ruokavalio avulla. Vaikka hän on kehittänyt oman ”The Wahls Protocol”, puhui hän myös muista ruokavalioista, joilla on tutkimusten mukaan saatu hyviä tuloksia autoimmuunisairausten hoidossa. Omia potilaitaan hän kehoittaa olemaan 3 kk:tta viljattomalla, maidottomalla, sokerittomalla ja paljon vihanneksia sisältävällä ruokavaliolla (vaihtoehtoisesti gluteeniton kasvisruokavalio) ja sen jälkeen kokeilemaan uusia ruokia mukaan yksi kerrallaan (gluteenin ja maidon pitämään poissa koko ajan).  Tämä ruokavalio on suhteellisen turvallinen ja on usein ollut jo itsessään hyvin toimiva. Liian rajoitetun ruokavaliossa on vaarana se, että potilas sairastuu ortoreksiaan tarkkaillessaan liikaa syömisiään.

Dr Walsh teki tutkimuksen, jossa ”dietti”ryhmä söi  päivän aikana 6 kuppia (á 2.4 dl) kypsennettynä tai 3 kuppia raakana vihreitä vihanneksia,  3 kuppia värikkäitä juureksia/hedelmiä/vihanneksia/marjoja ja 3 kuppia rikkipitoisia kasviksia, kuten sipuleita, sieniä ja kaaleja.  Lihan piti olla luomua, ruoholla ruokittua tai villiä ja sitä tuli syödä vähintään 4 unssia (noin 110 g).  Hän kehoitti käyttämään myös 2 rkl omega-3 rasvahappoja (kalaöljyä). Ruokavaliossa oli tarkoitus välttää gluteenipitoisia viljoja, maitotaloustuotteita sekä kananmunia. Toinen ryhmä söi USA:n ruokasuositusten mukaan. Tulokset puhuvat puolestaan: Wahlsin ruokavalio pesi USA:n ruokavalion 6-0.

Vältä toksiineja, ne ovat pahoja

Viimeisimpänä mutta ei vähäisimpänä päivän luennoitsijana oli lääkäri Robert Rountree, joka valoitti jo omalla persoonallaan. Dr Rountree on toksiiniasiantuntija ja sain kuulla häntä lisää vielä seuraavina päivinäkin.

Tupakan savu on yksi suurimmista autoimmuunisairauksien riskitekijöitä. Tähän on huomioitava myös passiivinen tupakointi, jolle moni on saattanut altistua lapsuudessa, parisuhteessa, työpaikalla jne.  Tutkimusten mukaan teollisella alueella asuvat ihmiset sairastuvat herkemmin autoimmuunisairauksiin, kun kaukana teollisuudesta asuvat. Hän myös esittää hypoteettisen kysymyksen: alkavatko autoimmuunisairaudet suolistosta vai keuhkoista? Monilla mm. reumaattisia sairauksia sairastavilla ihmisillä on löytynyt tutkimuksissa keuhkoista asbestia, piidioksidia/kvartsia, kivipölykeuhkoa, jotka johtavat autovasta-aineiden nousuun ja vahingoittavat kudoksia.

Mutta mitä yhteistä sitten on ympäristön pölyillä, toksiineilla, infektioilla ja epäterveellisillä ruokavaliolla tai tavoilla?  Ne lisäävät tulehdusta ja vapaita radikaaleja, jotka vahingoittavat kudoksia, vahingoittavat solujen liitoksia ja/tai muuttavat DNA:ta sekä ”matkivat” kudosta,  mikä rikkoo immuunitoleranssia (esim. vasta-ainemuodostus). Yleisesti teollisessa ruoassa käytetyt ruoka-aineet kuten glukoosi, suola, liuottimet, emulgointiaineet, gluteeni ja nanopartikkelit lisäävät suoliston tiiviiden liitosten vuotamista. Suoliston vuotaminen aktivoi autoimmuunireaktion syntymisen.

Voit siis välttää kemikaaleja parhaasi mukaan välttämällä muoviastioita, käyttämällä vain luomukosmetiikkaa, suosimalla luomua ruoassa, välttämällä tupakansavuja ja muita myrkkyjä jne. Faktahan on se, että toksiineja emme pääse pakoon, jos emme asu pienessä boksissa eristettynä, mutta voimme itse omalla käytöksellämme vaikuttaa siihen, kuinka paljon toksiineja itse saamme.

Toksiineista jenkkilässä: tällaisia kylttejä oli siellä paljon…

Tässä konferenssipäivän nro 1 kuulumisia. Toisen ja kolmannen päivän kuulumisista pyrin bloggailemaan heti kun vaan aikaa liikenee.