Konferenssipäivä 2 jatkui vielä parilla mielenkiintoisella luennolla. Ensimmäisen päivän kuulumisia voitte lukea täältä ja toisen päivän alun luennot täältä.
Mitä vähemmän käsitelty, sitä parempi. Myös allergioiden suhteen
Perjantaipäivänä oli vielä kaksi luentoa jäljellä, joista toinen keskittyi Ruoan proteiineihin, oraalitoleranssiin ja autoimmuunisairauksiin. Luennon piti tutkija Datis Kharrazzian. Yleisenä olettamuksena on pidetty, että kun ruokaa käsitellään, aiheuttaa se vähemmän allergioita kuin käsittelemätön tuote. Tämä on kuitenkin tutkimuksin todistettu olevan aivan toisin päin. Mitä käsitellympi tuote, kuten esim. soijakastike, aiheuttaa se enemmän allergioita kuin raa’at soijapavut. Yleensä ruoka-aineallergiat ja yliherkkyydet tutkitaan raa’alla, käsittelemättömällä ruoka-aineella, joten matala reaktio voisi olla suurempi käsitelyllä tuotteella tai mitä paha kananmuna-allergia olisikaan kypsennetyllä kananmunalla? Kyseisessä tutkimuksessa tutkittu IgE eli välittömiä allergiareaktioita.
Oli myös mielenkiintoista huomata, miten yksittäiset käsittelemättömät ruoka-aineet sinapissa, pizzassa, pastassa, kurkkupikkelsissä eivät aiheuttaneet vasta-ainereaktiota, mutta kun ne yhdisti keskenään ja käsitteli, muuttuivat tulokset kertaheitolla. Ja tässä kysymyksessä on taas yliherkkyysreaktiot.
Ristireaktiot
Kun puhutaan ruoan ristiallergioista, tulee taas uusia mielenkiintoisia oivalluksia eteen. Hyvin moni tietää, että siitepölyaikana ei voi syödä tiettyjä hedelmiä ja vihanneksia, koska saa niistä oireita. Tämä on tutkimuksissa 55%:n riski, joten aika suuri. Moni maitoallerginen välttää naudanlihaa ristiallergioiden takia, mutta naudanlihan ja lehmänmaidon ristireagointiriski on vain 10%:lla. Sen sijaan lehmämaidon ja vuohenmaidon ristireagointi onkin 92% eli paljon suurempi kuin naudan lihan. Toisinsanoen lehmänmaitoallergisen tulisikin ehdottomasti välttää myös vuohenmaitoa, naudanlihaa voi syödä turvallisemmin. Muut suurimmat ristiinreagoivat ruoka-aineryhmät ovat cantaloupemeloni – vesimeloni, avokado, banaani (92%), persikka – omena, päärynä, luumu, kirsikka (55%), katkarapu – muut äyriäiset (75%) ja lohi – muut kalat (50%).
Minkätakia sitten yleensä äyriäiset ovat niin allergisoivia? Niiden proteiinirakenne on jonkin verran samankaltainen ihmisen kudoksen proteiinirakenteen kanssa ja aiheuttaa vasta-aineita sitä varten. Muita ihmiselimistölle samankaltaisia proteiinirakenteita ovat soija, maissi, pinaatti ja tomaatti ja voivat samankaltaisuuden vuoksi pahentaa joitain autoimmuunisairauksia. Tämä ei ole kuitenkaan kaikissa autoimmuunisairauksissa sama, sillä riippuen aivan siitä, mitkä kudokset ovat autoimmuunisairaudessa tuhon kohteena.
Kun mikään ei enää sovi…
Joskus voi olla niin, että kaikki ruoka-aineet aiheuttavat allergiaa/yliherkkyyttä ja tilanne on käsittämätön. Ruoka-aineallergioiden hoidossa on entsyymeillä valtava merkitys, joka pilkkoo ruoka-aineiden proteiinit pienemmiksi ja laskee immuunireaktiota. Eräässä tutkimuksessä käy jopa ilmi, että maapähkinän, soijan, sinapin, kananmunan ja maidon voimakas allergia, voi johtua ainakin osittain mahalaukun proteolyysistä. Mahalaukussa tapahtuva ruoansulatus heikentää merkittävästi elintarvikkeiden sitomaa IgE:tä, mikä lisää ruoka-aineiden siedettävyyttä niille ruoka-aineille, joille potilaalla on allergiaa. Jotta tämä jatkuvien allergioiden kaskadi saataisiin myös pysäytettyä, on huolehdittava suoliston immuunipuolustuksesta ja vuotavan suoliston paikkaamisesta.
Ruokii siis suolistoasi riittäävällä kuidulla. Ruoan kuidut ja bakteerien tuottamat lyhytketjuiset rasvahapot parantavat suun kautta tulevaa toleranssia ja suojelevat ruoka-aineallergioita ja yliherkkyyksiä vastaan.
Ja mikä on autoimmuunisairauksien ja ruoka-aineallergioiden yhteys? Kun suolisto vuotaa huolella, syntyy ruoka-aineyliherkkyyksiä myös valtavasti. Tämä taas pahentaa olemassa olevaa autoimmuunisairautta eli noidankehä on valmis.
Uutta tietoa tulehduksellisesta suolistosairaudesta kerron sitten seuraavassa postauksessa.
