Seuraavaksi asiaa tulehduksellisista suolistosairauksista eli IBD:stä. IBD eroaa ärtyneestä suolistosta (IBS) niin, että suolistossa on selkeästi havaittavissa tulehdus, joka selviää tähystyksellä, mutta myös ulosteen kalprotektiiniarvo on merkittävästi noussut. IBD sairauksia ovat Crohnin tauti, Colitis Ulseroca eli haavainen paksusuolen tulehdus ja erilaiset mikroskooppiset koliitit, joiden diagnoosi varmistuu vasta koepalojen jälkeen. Niissä muutoksia ei ole selkeästi havaittavissa tähystyksessä. Crohnin taudissa tulehdus voi olla missä tahansa ruoansulatuskanavan alueella; suusta peräsuoleen.
Oli kyse sitten IBS:stä tai IBD:stä, niin kummassakin tulee pohtia suoliston mikrobiomia. Mikrobiomiin vaikuttavat genomi (joka IBD sairauksissa edustettuna) ja synnytyksen aikaiset kokemukset, jotka usein liitetään IBS sairauksiin. Olenkin aina vauvahieronta-asiakkailleni maininnut, että koliikki on lapsien IBS ja samanalaiset mekanismit löytyvät kummankin taustalta. Sekä tietenkin kaikkein tärkeimpänä: ruokavalio! Kuten allaolevasta kuvasta näkee, niin monet tekijät vaikuttavat toinen toisiinsa ja moniin tekijöihin, meillä itsellämme on vaikutusvaltaa.
IFM:n konferenssissa IBD sairauksien hoidosta puhui lääkäri Gerard E Mullin. Dr Mullin esitteli esityksessään DIGIN: D = Digestion/Absorption (ruoansulatus ja imeytyminen), I = Intestinal Permeability (suoliston läpäisevyys), G = Gut Microbiota/Dysbiosis (Suoliston mikrobiomi ja dysbioosi), I = Inflammatio/immune (tulehdus/immuniteetti) ja N = Nervous system. Tämä DIGIN hoituu jo monelle tutulla 5R:n ohjelmalla eli 1. Remove (poista), 2. Replace (korvaa), 3. Reinoculate (uudelleen istuta), 4 Repair (korjaa) ja 5 Re-balance (tasapainota).
Ruokavalion merkitys: poista
Poistetaan selkeät oireita aiheuttavat ruoat, kaikilla IBD potilailla nämä eivät ole samat ja ne on hyvä itse oppia tunnistamaan. Yleisimmät ruoat, jotka voivat aiheuttaa ruoansulatuskanavan ongelmia ovat:
-
- paljon kuitua sisältävät ruoat (esim. pähkinät, tuoreruoka, lehtivihannekset)
- paljon rasvaa sisältävät ruoat (esim. paistetut ja käristetyt ruoat)
- kofeiini (kahvi, tee, coca-cola, suklaa)
- alkoholi
- hiilihapotetut juomat
- maitotuotteet
- sokerialkoholit
- mausteiset ruoat
- gluteeniviljat
Hän myös suositteli eliminaatiodietiksi oligoantigeniistä ruoka-valiota. Tästä ruokavaliosta en löytänyt netistä oikein mitään yhtenäistä, joten en osaa siitä sen tarkemmin sanoa, Kaksi eri listausta löytyi täältä ja täältä, jotka sitten taas ovat toisiinsa nähden melko erilaiset. Tämä ruokavalio jää nyt toistaiseksi arvoitukseksi.
Maito tulisi ehdottomasti poistaa ruokavaliosta ja tässä syynä oli etenkin maidon rasvat. Maitorasva lisää dysbioosia suolistossa altistaen IBD:lle. Maitorasva lisää proteobakteerien määrää, vähentää bacteroides -suvun määrää, jotka tutkitusti voivat johtaa suolistotulehdukseen geneettisesti alttiilla henkilöllä. IBD riskiä lisää myös runsas eläinproteiinin syöminen, emulgointiaineet, maltodekstriini, hemirauta ja rikki, transrasvat ja puhdistetu sokerit. Sen sijaan riskiä laskevat kuitu, hedelmät ja marjat, vihannekset ja omega-3 rasvahappojen saanti. Tuon raudan ja punaisen lihan suhde onkin mielenkiintoinen, sillä (eläin)tutkimuksen mukaan ne lisäävät IBD riskiä, mutta vaikutus lievittyy resistentin tärkkelyksen avulla. Myös suola (NaCl) tuli esille hyvin monessa luennossa. Ainakin puhdistettu ”perinteinen” ruokasuola nostaa tulehdusta elimistössä!
Suolistosta tulee poistaa myös harmilliset bakteerit, hiivat ja parasiitit, jotka aiheuttavat dysbioosia. Lääkeaineet, kuten tulehduskipulääkeet lisäävät vuotavaa suolta ja niiden käyttö ei ole suositeltavaa.
Lyhytketjuiset rasvahapot ja probiootit jälleen kerran: uudelleen istuta
Probiooteista ja IBD sairauksista on tehty useita tutkimuksia, jotka puoltavat niiden tehoa sairauden hoidossa. Yhdessä tutkimuksessa 34 potilaalle, joilla oli aktiivinen CU (eivät olleet hyötyneet konventionaalisesta hoidosta), annettiin 3,6 biljoonaa probioottista bakteeria päivittäin 6 viikon ajan. 77% potilaista (lievä tai keskivaikea) vastasi hoitoon/saavutti remission, ilman mitään haitallisia sivuvaikutuksia. Tämä tutkimus oli tehty VSL#3 (Vivomixx) probiootilla.
Prebioottienkin vaikutuksia on tutkittu IBD potilailla hyvin tuloksin. Inuliinin ja FOSin on todettu laskevan kalprotektiiniä, vähentävän sairauden oireita ja lisäävän bifidojen määrää. On kuitenkin huomioitavaa, että hyvin moni IBD potilaista kärsii myös IBS-oireista, joita taas prebioottiset lisät pahentavat merkittävästi. Mutta niillä potilailla, joille ei FODMAP hiilihydraatit aiheuta oireita, voivat käyttää myös prebiootteja lisänä esimerkiksi probioottibakteerien yhteydessä.
Mutta mennäänpä sitten suosikkiaiheeseeni: lyhytketjuiset rasvahapot (SCFA), joihin myös butyraatti kuuluu. Mikä on niiden merkitys tulehduksellisissa suolistosairauksissa? Lyhytketjuiset rasvahapot syntyvät siis imeytyneistä hiilihydraateista hajoamattomista kuiduista fermentoitumalla bakteerien toimesta. SCFA:t mm. ovat suoliston ensisijainen polttoaine, ne parantavat veden ja natriumin imeytymistä suolesta, ehkäisevät paksusuolen syöpää ja niillä on tärkeä rooli immuunipuolustuksessa, kuten aiemmissa postauksissa olen jo todennutkin.
Riittääkö pelkkä ruoka ja probiootit?
IBD sairauksissa suolistoa saa hyvin korjattua ravintolisien avulla, mutta annokset ovat ns. terapeuttisia ja suosittelen sen suhteen kääntymään FLT Ravintovalmentajan puoleen. Jos et ole vielä kuitenkaan käyttänyt omega3 rasvahappoja (kalaöljy) ja D-vitamiinia (tai olet käyttänyt alle 50 mikrogrammaa), niin suosittelen välittömästi aloittamaan. Myös kurkumiinilla ja boswellialla on todettu olevan merkittäviä vaikutuksia suolistotulehduksen laskemisessa.
Polyfenolit ovat tärkeä tekijä myös tulehduksen sammuttamisessa. Polyfenolit ovat itse asiassa myös hyvin tärkeitä lyhytketjuisten rasvahappojen kannalta, joten niiden merkitystä ei voi todellakaan vähätellä. Näitä fytokemikaaleja löytyy ruoasta, jotka ovat kasvikunnan tuotteista peräisin. Kotimainen rikkautemme marjat ovat erinomainen polyfenolin lähde, joita ulkomaisissa lähteissä harvoin mainitaan. Nämä usein voittavat hedelmät mennen tullen 😉 On olemassa kuitenkin 4 anti-inflammatorista polyfenolia, joista on tehty ihmis- ja eläintutkimuksia suolistotulehdusten hoidossa:
- Kurkumiini (kurkumasta)
- Resveratrolit (tummat viinirypäleet, punaviini, granaattiomena)
- EGCG (vihreä tee)
- kversetiini (omena, sipuli, lehtivihannekset, tee)
Näitä voi lisätä ruokavalioon runsaasti. Kurkumiinia, resveratrolia ja kversetiiniä on myös saatavana ravintolisinä.
Viimeisenä, mutta ei TODELLAKAAN vähäisempänä: Stressin rooli IBD-sairauksissa (ja missä tahansa autoimmuunisairaudessa)
Psykologinen stressi vaikuttaa energian jakautumiseen, häiritsee stressi”akselia”, vaikuttaa solujen jakautumiseen, vaikuttaa aivojen aktivaatioon ja aiheuttaa uniongelmia, lisää moniallergisuutta, lisää tulehdusta, aiheuttaa endoteelien heikentynyttä toimintaa ja kiihdyttää ikääntymistä. Nämä kaikki tekijät aiheuttavat tulehdusta, mutta tulehdus myös vaikuttaa näihin asioihin ja lisää psykologista stressiä. Tämä siis on loputon noidankehä, jos sitä ei saa katkaistua.
Muista siis opetella myös stressihallintaa: meditaatio, hengittely, luontoyhteys, erilaiset kehohoidot, kuten vyöhyketerapia, liikunta (kun ei liiallista)… jokaisen tulee löytää se itselle sopiva keino hallita stressiä <3
Nyt on tainnut tullakin jo toisen päivän annista teille kerrottua. Viimeisen päivän kuulumiset kuulette vielä, kun joudan kirjoittelemaan.
