Lapsen kuulu itkeä, se on normaalia! Koliikki kuuluu lapsen kehitykseen, se menee ohi kuitenkin kolmen kuukauden jälkeen! Lausahduksia, joita vanhemmat kuulevat neuvolasta tuon tuosta. Lapsi itkee suurimman osan vuorokaudesta selkä kaarella tyytymättömänä kaikkeen. Miksi kaikilla ei sitten ole koliikkia, jos se kerta kuuluu kehitykseen? Kyllähän lapsi itkee, koska se on lapsen keino kertoa, että kaikki ei ole hyvin. Mutta onko normaalia tosiaan, että lapsi itkee, vaikka hänellä ei ole nälkä, hän saa läheisyyttä, hänet on kuivitettu ja kaiken pitäisi olla hyvin? Lapsen itkun syynä ei ole aina koliikki, taustalla voi olla myös muuta, josta voit lukea lisää täältä.
Terveyskirjaston määritelmä koliikille: ”Koliikilla tarkoitetaan imeväisen lapsen runsasta selittämätöntä itkuisuutta. Virallinen määritelmä edellyttää vähintään kolmen tunnin itkua, vähintään kolmena päivänä viikossa, vähintään kolmen viikon ajan. Käytännössä vähäisempikin mutta toistuva itkeminen erityisesti iltaisin luetaan koliikiksi. Koliikkivaivat ovat tavallinen ongelma, joka useimmiten alkaa parin viikon iässä ja jatkuu 3–4 kuukauden ikään. Koliikkia esiintyy noin 10 %:lla lapsista. Itkuisuus on runsaimmillaan 6–8 viikon iässä ja alkaa tämän jälkeen vähentyä. Jos vauvan itkuisuus jatkuu tyypillisen koliikki-iän (3–6 kuukautta) jälkeen, asiasta on hyvä puhua lääkärikäynnillä tai neuvolassa. Tyypillistä on vuorokausivaihtelu siten, että lapsen itkuisuus painottuu iltaan klo 18:n ja 24:n välille. Koliikkilapsi itkee voimakkaasti ja vetää itseään kaarelle, mikä voi jatkua useita tunteja. Vatsa pömpöttää ja tuntuu kovalta, mutta lapsi ei oksentele.”
Koliikkia on pidetty aina mysteerinä: epäillään että se riippuu suoliston hitaasta kehittymättömyydestä tai häiriöstä siinä, mutta syy voi liittyä myös hermoston yleisempään kehitykseen. Suomalaisen Helmi suolistotutkimuksen alustavien tutkimustulosten mukaan koliikkivauvojen suolistomikrobisto on erilainen jo ennen koliikin kehittymistä 2-3 viikon iässä. Muutokset olivat samoja, kuin useisiin kroonisiin sairauksiin yhdistetyt suolistomikrobimuutokset: proteobakteereja oli enemmän ja bifidobakteereita vähemmän kuin verrokkivauvoilla. Proteobakteerit ovat osa luonnollista mikrobistoa, mutta jos nämä bakteerit saavat ylivalta-aseman, aiheuttavat ne ongelmia. Jos suolistomikrobikannan kehittyminen häiriintyy lapsuudessa, se kasvattaa lapsen myöhempää sairastumisriskiä mm. autoimmuunisairauksiin.
Jo raskaudella on merkitystä lapsen mikrobistoon. Äidin raskauden aikainen ravinto ja elämäntavat vaikuttavat äidin mikrobistoon, joka siirtyy synnytyskanavasta lapseen. Mikäli äidillä on raskauden aikana ollut paljon antibioottikuureja, hän syö kuidutonta ravintoköyhää ruokaa ja paljon sokeria sekä stressaa paljon, on lapsen ensimmäinen bakteerikanta jo köyhempi, kuin terveellisesti, kuitupitoisesti ja stressittömällä äidillä. Myös sektiolla syntyneet lapset eivät saa ensimmäistä ”mikrobikastettaan” synnytyksen myötä.
Syntymän jälkeisinä päivinä streptokokit, stafylokokit ja enterokokit pitävät valtaa lapsen suoliston mikrobistossa. Imetys tekee muutoksen tähän ja vauvan suolistossa alkaa bifidobakteerien laktobasillien määrä lisääntyä ja lopulta saavat valta-aseman suoliston mikrobistossa. Nämä myös antavat vauvan ulosteelle sen tyypillisen värin ja aromin. Äidinmaidossa on paljon sulamattomia sokeriketjuja, olikosaggarideja, joita ihmiselimistö ei pysty pilkkomaan ja mutta edistävät bifidobakteerien kasvua. Bifidobakteerit puolestaan auttavat vauvaa käyttämään hyväkseen maidon ravinteita. Äidinmaidossa on myös laktoferriiniä, joka tehostaa raudan imeytymistä ja tarjoaa suojaa monia bakteereja vastaan. Vaikka äidinmaidossa on vain vähän rautaa, laktoferriini auttaa sen imeyttämisessä. Äidinmaidossa on myös rasvaa pilkkovia entsyymejä, jotka voivat suojella myös haitallisia mikrobeja vastaan. Äidin oma terveys ja hänen immuunipuolustuksensa tila näkyvät myös rintamaidon laadussa. On siis ymmärrettävää, että äidinmaidonkorviketta saavilla lapsilla on heikompi suoliston mikrobikanta, kuin rintamaitoa saavilla lapsilla. Alle 1 kk iässä lapsen suolisto on vielä hyvin läpäisevä, jolloin lehmänmaitopohjaiset korvikkeet voivat altistaa lapsen herkemmin allergioille, joka myös näkyy lapsen oirehdinnassa.
Mitä siis voidaan tehdä, jotta vältyttäisiin lapsen koliikilta?
Mikäli suunnittelet raskautta tai olet raskaana, panosta ruokavaliosi laatuun ja lähde korjaamaan mikrobikantaasi, jos se on päässyt ”vinoutumaan”. Pyri syömään riitävästi kuituja, probioottisia ruokia, kuten hapankaalia ja hapanmaitotuotteita. Syö marjoja, hedelmiä ja vihanneksia, joissa kuitujen lisäksi prebiootteja, jotka ruokkivat suolistobakteerikantaasi. Pyri minimoimaan huonot hiilihydraatit kuten sokeri, valkojauhotuotteet ja prosessoidut elintarvikkeet. Käytä tarvittaessa myös maitohappobakteereita. Vältä stressiä niin paljon kun se on mahdollista. Raskaus on jo itsessään elimistölle stressitila ja sen tuomat oireet lisäävät sitä, mutta koita löytää ne rentoutuskeinot ja mielihyvää tuottavat asiat, jotka minimoivat stressin määrää. Voit olla yhteydessä myös synnytyssairaalaan, keskustella neuvolassa toiveistasi synnytyksen suhteen tai palkata doulan auttamaan sinua synnytykseen valmistautumisessa. Mahdollisimman miellyttävä synnytyskokemus auttaa myös imetyksen onnistumisessa.
Mitä voit tehdä, jos vauvallasi on koliikki?
Imettävän äidin terveys heijastaa myös äidinmaitoon. Äidin olisi hyvä hoitaa myös omaa terveyttään ja suolistoaan Usein lapsen synnyttyä miettii vain lapsen parasta ja unohtaa siinä itsensä ja varmasti väsymys tekee osansa myös oman hyvinvoinnin hoitamisessa. Yllä mainitut ruokavalion peruspilarit pätevät myös imetyksen aikana. Jos lapsi oireilee äidinmaidon kautta, niin pyri välttämään oireita aiheuttavia ruokia omassa ruokavaliossasi. Pahimmat oireita aiheuttavat ruoat löydät täältä. Lapsen suolella oireilevat allergiat voidaan usein pistää myös koliikin piikkiin, jolloin ruokavalion tiukempi rajoittaminen voi tulla tarpeeseen. Tällöin useimmiten muna, maito ja soija ovat pahimpia lapselle oireita auheuttavia ruokia.
Älä soimaa itseäsi, jos imetys ei onnistu tai et voi jostain muusta syystä imettää vauvaa. Äidinmaidonkorvikkeella lapsi kasvaa myös, vaikka rintamaidon terveysvaikutuksia ei olekaan saatavilla. Ihmislapsi saa kuitenkin istukan läpi äidiltään vasta-aineita ja saattaa jo lapsivedessä saada bifidobakteereita, joten lapsi ei ole niin riippuvanen äidinmaidosta, kuin monet muut nisäkkäät. Imetyksen aiheuttama stressi ja ahdistus voi vain pahentaa tilannetta molemmilla ja et ole yhtään huonompi äiti, jos annat lapsellesi korviketta. Vatsaongelmaisille vauvoille parhaiten on kokemuksen mukaan sopinut Arlan luomu äidinmaidonkorvike, mutta aina täytyy muistaa yksilöllisyys. Etenkin korvikemaitoa syöville pienokaisille suosittelen lisäämään bidifobakteereja maidon sekaan sen kuumentamisen jälkeen. Hyviä bifidobakteerisia valmisteita ovat Bioteekin Probiootti baby tipat sekä Biolatte Original L.
Vyöhyketerapeuttisesta vauvahieronnasta on myös huomattavaa apua mm. lapsen koliikkivaivoihin. Koliikkihoidon tärkeä osa on vauvan rentouttaminen, koska vauva itkiessään jännittää koko kehoa ja aiheuttaa lihasjännityksiä, jotka pahentavat oireita. Hieronta laukaisee kehossa olevia jännityksiä ja rentoutunut lapsi myös nukkuu paremmin. Hieronta myös vahvistaa vauvan yleiskuntoa: vilkastuttaa verenkiertoa, syventää hengitystä ja tehostaa ruoansulatusta. Kallonpohjan kautta kulkeva vagushermo on myös usein koliikkivauvoilla jumissa. Vagushermo hermottaa koko ruoansulatuskanavistoa ja voi sitä kautta aiheuttaa oireita. Lapsella tämän niskojen jäykkyyden voi huomata siinä, että lapsi kääntää päätään vain toiseen suuntaan. Kireät lonkankoukistajat voivat myös painaa paksusuolta ja aiheuttaa sinne kipua. Tällaiset hermo- ja lihaspinteet on usein nopeasti hoidettavissa vyöhyketerapeuttisella vauvahieronnalla.
Yhteenvetona voisin todeta, että peliä ei ole missään vaiheessa menetetty, kun siihen vain osaa puuttua. Kiinnittämällä huomiota ravitsemukseen, niin äidin kuin lapsen, ja tukemalla toipumista mm. vyöhyketerapeuttisella vauvahieronnalla, voidaan saada vauva itkevästä hymyileväksi. Ravintovalmennuksessa autan sinua oikenalaisessa ruokavaliossa niin raskautta suunnitellessa, raskaana ollessasi sekä synnytyksen jälkeen kaikissa elämän vaiheissa. Suoliston kunnolla on erittäin merkittävä osa ihmisen hyvinvointia ja toivoisin jokaisen erityisesti panostavan siihen. Vauvan vatsavaivoja voidaan lisäksi helpottaa vyöhyketerapeuttisella vauvahieronnalla, jota opetetaan myös vanhemmille kotona tehtäväksi kolmipäiväisellä kurssilla. Seuraava kurssi alkaa ke 26.4 klo 12.30 Helsingin Malmilla.
