beach-15712_1920

Väsymystä vai uupumusta?

Onko uupumus ja väsymys sama asia? Onko uupumus sallittavampaa kuin väsymys? Annammeko itsellemme luvan olla väsyneitä, jotta uupumus ei pääse syntymään?

Tässä tulikin jo osittainen vastaus näiden eroon. Väsymys on kehon tunne, energian puutetta, joka voi kieliä huonosta unesta, huonosta ruokailusta, kehon liiallisesta rasittamisesta niin henkisesti kuin fyysisesti, tai se voi olla merkittävä ravintoaineen puutos, esimerkiksi juuri tuo raudanpuute, josta edellisen tekstin kirjoitin. Uupumus – tuo mörkö, jota ei oikein tunnisteta tai haluta tunnistaa. Uupumus iskee siinä vaiheessa, kun keho ei enää jaksa suoriutua. Jos väsymyksen merkkejä ei ole kuunnellut ja painanut eteenpäin siitä huolimatta, on vaarana uupumus, joka tulee hyvinkin varkain. Jos keho on ollut stressikuorman alla jo pitkään, on kehon voimavarat jo käytetty ja elimistö romahtaa. Lisämunuaiset eivät enää jaksa taistella pitkittynyttä stressiä vastaan ja lisämunuaisten tuottama kortisolihormoni hiipuu. Väsyneenä vielä jaksaa, mutta uupuneena voimavarat ovat melko vähissä. Burn out -tilanteessa, joka monet suomalaiset ajaa sairaslomalle, on usein tultu jo siihen pisteeseen, että keho ei enää jaksa.

Kun keho ei vaan enää jaksa

Kun keho on koko ajan ”taistele ja pakene” -tilassa, sympaattinen hermosto on jäänyt päälle ja lisämunuaiset tuottavat kortisolia paljon.  Pitkään jatkuessaan tämän kehon jatkuva stressitila mm. heikentää vastustuskykyä, aiheuttaa vyötärölihavuutta, nostaa verensokereita ja verenpainetta, lisää insuliiniresistenssin ja hyperlipidemian (kohonneen kolesteroliarvot) riskiä. Se myös sotkee muiden hormonien tasapainoa, kuten kilpirauhashormonit ja sukupuolihormonit; naisilla oireena usein kuukautiskierron epäsäännöllistymistä tai jopa kuukautisten poisjääntiä, kun miehillä saattaa olla potenssiongelmia.  Lisäksi kierroksilla käyvä keho voi aiheuttaa ahdistusta, unettomuutta, rytmihäiriöitä, päänsärkyä, kofeiinin tarvetta, makean mielitekoa, masennusta, muistihäiriöitä ja suolisto-ongelmia. Kun tämä tila jatkuu riittävän kauan, lisämunuaiset uupuvat tuottamaan kortisolia ja voidaan puhua lisämunuaisen väsymyksestä.

Lisämunuaisen väsymiseen eli kroonisesti alhaiseen kortisolin eritykseen liittyy voimakas väsymys, suorastaan uupumus. Herääminen usein todella haasteellista, vaikka olisi nukkunut pitkiä unia. Ajatus ei luista, pää on kuin sumussa. Jokaisen raajan liikkuttaminen voi olla haastavaa ja liikkeet ovat kuin hidastetusta elokuvasta. Ihminen usein ajattelee, että kahvilla saa koneen käynnistymään, mutta se vain pahentaa tilannetta. Kahvi auttaa hetkellisesti nostaen kortisoleja vähän (jos on, mitä nostaa), mutta romahdus tulee nopeasti ja voi olla vielä pahempi. Muita tilaan liittyviä oireita, voi olla matala verenpaine, joka aiheutta huimausta, lisääntynyt tulehdusalttius, heikko stressinsietokyky, melun ja hälinän aiheuttama ahdistus, suolaisen himo ja alhainen verensokeri. Kilpirauhanen ja lisämunuainen toimivat tiukasti sidoksissa toisiinsa ja usein kilpirauhasen vajaatoiminnan taustalla voi olla lisämunuaisen ongelmat. Jos vain paikkaa kilpirauhasen heikkoa toimintaa lääkityksellä, ei tulokset ole usein kovin pitkäkantoisia.

Tilanne ei ole korjaamaton

Itse olen käynyt lisämunuaisen uupumuksen läpi monesti ja tiedän siksi, mistä puhun. Minulla tilanteeseen on johtanut fyysiset ongelmat, ei niinkään henkiset tai sosiaaliset asiat. Tosin mentaalipuolen asiat kuormittavat lisää, jos keho on jo uupumustilassa tai lähellä sitä.  Ensimmäisen romahduksen ja kaikken pahimman, olen kokenut jo 17 -vuotiaana. Silloin kehoni meni suoraan Addisonin kriisiin ja lisämunaiset olivat lähes lakanneet jo toimimasta.  Tilanteen taustalla oli monia tekijöitä: sairastuminen Sjögrenin syndromaan, homealtistus, ammattikoulun aloittaminen, astmalääkkeiden jatkuva käyttö, joka vasta myöhemmin todettiin yhdeksi suurimmaksi syyksi. Kehoni hylki kaikkea, myös ruokaa. Oksentelin, laihduin, minulla oli kipuja, verenpaine olematon ja sydän hakkasi tuhatta ja sataa. Olen aina ollut suorittajaluonne ja kun verikokeiden tulokset tulivat, olin silloin koulussa, josta isäni haki minut suoraan lääkärin vastaanotolle. Kaikesta huolimatta, halusin käydä koulua, en voinut luovuttaa. Jaksoin laserakupunktion, ruokavalion ja  vitamiini- ja hivenainetankkausten avulla paljon paremmin. Sain lääkäriltä hydrocortison-lääkityksen, joka on bioidenttinen valmiste tukemaan kehon omaa kortisolituotantoa. Ilman tuota lääkettä ei pahasta uupumustilasta voi aina selvitä.

Kun keho on kerran ”dipannut” lisämunuaisten vuoksi, on ne aina heikko lenkki. On paljon tilanteita, joissa stressiä ei vain voi välttää, mutta se miten sen pystyy hallitsemaan, on silloin avainasemassa. Silloin on tärkeää välttää muita kuormittavia asioita, pitää itsestään huolta.  Jos kehoa ei kuuntele, anna sille aikaa ja lupaa olla väsynyt tai uupunut, tilanne voi johtaa kehon kaaokseen. Itse osaan jo kuunnella kehon merkkejä siitä, milloin väsymys on liikkumassa kohti uupumusta. Itselle sairastumiset ovat paha paikka, koska kehoni ei tahdo niistä toipua. Jos tilanne menee vielä siihen, että kehoa joudutaan ”rääkkäämään” kemiallisilla lääkkeillä, kuten antibiooteilla ja kortisonivalmisteilla, ei stressinhallintakeinot enää riitä. Välillä heikoille lisämunuaisille tarvitsee antaa tukea muuten ja tukea jo silloin, kun tietää, että romahdus saattaa olla lähellä.

Toivon, että ihmiset oppisivat kuuntelemaan omaa kehoaan ja tunnistamaan itselle ne stressitekijät. Ovatko ne työ, perhe, huonot ihmissuhteet, huono ja epäsäännöllinen ruokailu, altistuminen huonolle sisäilmalle ja kemikaaleille, liiallinen liikunta, lääkitys, hormonihoidot, suoliston huono bakteeritasapaino, ulkoa tulevat paineet…? Elämä voi joskus olla todella hektistä, että se ei anna siihen mahdollisuutta ja kaikkia stressitekijöitä ei vain voi poistaa, mutta pystyykö niitä vähentämään ja hallitsemaan? Jos tämän pystyy tekemään, kehoa voidaan vielä hyvän ravitsemuksen ja lisäravinteiden avulla tukea, ja siinä minä voin olla sinua auttamassa <3

 

beach-15712_1920

Sukellus solun energiantuotantoon!

Juuri rautainfuusiosta kotiuduttuani päätänpä iskeä omankin lusikkani tähän rautasoppaan, joka velloo nyt villinä ympäriinsä. Moni on ihmetellyt, miten oikein olen pysynyt toimintakykyisenä arvoilla seerumin rauta 8, ferritiini 8-11 ja Hb viimeisimmässä mittauksessa 114 (oli pitkään hyvä). Energiantuotantoketjussa rautahan on tärkeässä osassa, mutta se ei ole ainoa mikroravintoaine.

Hypätäänpä kehon sisälle ja katsotaan, mitä energian muodostuksee tarvitaan. Kehossa soluja on kaikkialla, me koostumme soluista. Solujen energiasta ja toiminnasta vastaa sen pienen pieni, mutta äärimmäisen tehokas keskus mitokondrio. Mitokondriossa syntyy energiaa sitruunahappokierron avulla. Kuvassa Genova Diagnosticin NutrEval testin malliraportti, joka havainnollistaa tätä asiaa hyvin.

 

Syömme ruokaa, josta saamme energiaravintoaineita: hiilihydraattia, rasvaa ja proteiinia. Jotta nämä ravintoaineet keho pystyisi hyödyntämään, niiden täytyy ensin pilkkoutua ruoansulatuksen toimesta. Tässä kohtaa tulee vastaan usein jo ensimmäinen ongelma: ruoansulatus on heikentynyt, ravintoaineet eivät pilkkoudu riittävän hyvin, jotta solu voisi käyttää  niitä energiakseen. Hiilihydraatit ja rasvat vaativat jo alkuvaiheessa magnesiumia, jotta niistä edes muodostuu asetyylikoentsyymi A:ta päästäkseen osalliseksi sitruunahappokiertoon.  Hiilihydraatit vaativat lisäksi vielä B-ryhmän vitamiineja. Keho pystyy muodostamaan energiaa myös ilman hiilihydraatteja maitohaposta sinkin ja hapen avulla. Proteiinien tulee pilkkoutua pienemmiksi aminohapoiksi ruoansulautuksen (etenkin mahalaukun suolahapon toimesta), jotta niistä voidaan muodostaa energiaa.

Hiilihydraattien  asetyylikoentsyymi A:n muodostuksen esteenä on vielä yksi haaste: raskasmetallit. Jos kehossa on elohopeaa, antimonia tai arseniikkia, ei hiilihydraatitkaan pääse kunnolla osallisiksi sitruunahappokiertoon.

Kun ravintoaineista on muodostettu asetyylikoentsyymi A:ta päästään sitruunahappokiertoon. Sitruunahappokierron jo ensimäisissä vaiheissa tarvitaan rautaa, mutta myös glutationia, erittäin tärkeää antioksidanttia! Jos maksamme ei ole kunnossa tai maksa on ylikuormittunut (mitä se suurimmalla osalla suomalaisista on erilaisista syistä), keho kärsii usein glutationin puutteesta. Kun mitataan ferritiiniä, voi arvo olla korkea johtuen maksan toiminnan häiriöistä, kuten rasvamaksasta. Mutta kehossa voi olla siitä huolimatta huutava raudanpuute, jolloin tulee mitata muitakin rauta-arvoja, kuin ferritiini tai hemoglobiini. Näitä mittauksia ovat mm. seerumin rauta ja transferiinisaturaatio.

Seuraavassa vaiheessa tarvitaan B-ryhmän vitamiineja, magnesiumia ja mangaania. Monipuolisessa ruokavaliossa B-ryhmän vitamiineista on harvoin puutetta, mutta stressi syö kehomme B-vitamiineja. Samoin magnesium kuluu stressin seurauksena, mutta suomalaisten kalsiumin saanti maitotuotteiden kautta on myös usein hyvin runsasta, joka lisää magnesiumin puutetta. Magnesium ja kalsium toimivat ”työpareina” ja jos kalsiumia tulee runsaasti ravinnosta, vaatii se magnesiumia työparikseen ja purkaa sitä vaikka kehosta.  Rauta ja B-vitamiinit osallistuvat vielä viimeisissä kierron vaiheissa.

Mutta vaikka kehossa olisikin rautaa, B-vitamiineja, mangaania, magnesiumia ja glutationia, voi energiantuotannon ongelmana olla raskasmetallit: alumiini, elohopea, fluori ja arseniikkia.

Itse olen pitänyt huolta näistä muista vaiheista ja ravintoaineista, jonka vuoksi olen saanut energian riittäämään. Mutta korostan ehdottomasti myös unen merkitystä, positiivista mieltä ja hyviä ihmissuhteita. Vaikka sinulla olisi kaikki energia-aineenvaihduntaan tarvittavat ”palikat”, ei keho pysty toimimaan pitkittyneessä univajeessa kovinkaan tehokkaasti.

En nyt väitä misssään nimessä, että kehoni voisi hyvin siitä huolimatta, vaikka energiaa olenkin saanut piisaamaan. Rautaa tarvitaan kuitenkin niin moneen muuhunkin asiaan,  mm. hormonitoiminnan voi saada tehokkaasti sekaisin ilman rautaa. Itse en pahasta dysbioosista johtuen ole voinut syödä rautaa suun kautta riittäviä määriä, jolloin rautainfuusio oli minun kohdallani ainoa vaihtoehto korjata tilanne. Mutta kehon dysbioosi kuluttaa kehon rautaa, joten jos en sitä korjaa, palaamme takaisin lähtötilanteeseen hyvinkin pian. Siksi edelleen korostan, että suoliston hoitaminen on äärimmäisen tärkeä asia myös raudanpuutteen hoidossa!

 

beach-15712_1920

Tulehdukselliset suolistosairaudet kuntoon!

Seuraavaksi asiaa tulehduksellisista suolistosairauksista eli IBD:stä. IBD eroaa ärtyneestä suolistosta (IBS) niin, että suolistossa on selkeästi havaittavissa tulehdus, joka selviää tähystyksellä, mutta myös ulosteen kalprotektiiniarvo on merkittävästi noussut. IBD sairauksia ovat Crohnin tauti, Colitis Ulseroca eli haavainen paksusuolen tulehdus ja erilaiset mikroskooppiset koliitit, joiden diagnoosi varmistuu vasta koepalojen jälkeen. Niissä muutoksia ei ole selkeästi havaittavissa tähystyksessä. Crohnin taudissa tulehdus voi olla missä tahansa ruoansulatuskanavan alueella; suusta peräsuoleen.

Oli kyse sitten IBS:stä tai IBD:stä, niin kummassakin tulee pohtia suoliston mikrobiomia. Mikrobiomiin vaikuttavat genomi (joka IBD sairauksissa edustettuna) ja synnytyksen aikaiset kokemukset, jotka usein liitetään IBS sairauksiin. Olenkin aina vauvahieronta-asiakkailleni maininnut, että koliikki on lapsien IBS ja samanalaiset mekanismit löytyvät kummankin taustalta.  Sekä tietenkin kaikkein tärkeimpänä: ruokavalio! Kuten allaolevasta kuvasta näkee, niin monet  tekijät vaikuttavat toinen toisiinsa ja moniin tekijöihin, meillä itsellämme on vaikutusvaltaa.

IFM:n konferenssissa IBD sairauksien hoidosta puhui lääkäri Gerard E Mullin. Dr Mullin esitteli esityksessään DIGIN: D = Digestion/Absorption (ruoansulatus ja imeytyminen), I = Intestinal Permeability (suoliston läpäisevyys), G = Gut Microbiota/Dysbiosis (Suoliston mikrobiomi ja dysbioosi), I = Inflammatio/immune (tulehdus/immuniteetti) ja N = Nervous system. Tämä DIGIN hoituu jo monelle tutulla 5R:n ohjelmalla eli 1. Remove (poista), 2. Replace (korvaa), 3. Reinoculate (uudelleen istuta), 4 Repair (korjaa) ja 5 Re-balance (tasapainota).

Ruokavalion merkitys: poista

Poistetaan selkeät oireita aiheuttavat ruoat, kaikilla IBD potilailla nämä eivät ole samat ja ne on hyvä itse oppia tunnistamaan. Yleisimmät ruoat, jotka voivat aiheuttaa ruoansulatuskanavan ongelmia ovat:

    • paljon kuitua sisältävät ruoat (esim. pähkinät, tuoreruoka, lehtivihannekset)
    • paljon rasvaa sisältävät ruoat (esim. paistetut ja käristetyt ruoat)
    • kofeiini (kahvi, tee, coca-cola, suklaa)
    • alkoholi
    • hiilihapotetut juomat
    • maitotuotteet
    • sokerialkoholit
    • mausteiset ruoat
    • gluteeniviljat

Hän myös suositteli eliminaatiodietiksi oligoantigeniistä ruoka-valiota. Tästä ruokavaliosta en löytänyt netistä oikein mitään yhtenäistä, joten en osaa siitä sen tarkemmin sanoa, Kaksi eri listausta löytyi täältä ja täältä, jotka sitten taas ovat toisiinsa nähden melko erilaiset. Tämä ruokavalio jää nyt toistaiseksi arvoitukseksi.

Maito tulisi ehdottomasti poistaa ruokavaliosta ja tässä syynä oli etenkin maidon rasvat. Maitorasva lisää dysbioosia suolistossa altistaen IBD:lle.  Maitorasva lisää proteobakteerien määrää, vähentää bacteroides-suvun määrää, jotka tutkitusti voivat johtaa suolistotulehdukseen geneettisesti alttiilla henkilöllä.  IBD riskiä lisää myös runsas eläinproteiinin syöminen, emulsigointiaineet, maltodekstriini, hemirauta ja rikki, transrasvat ja puhdistetut sokerit. Sen sijaan riskiä laskevat kuitu, hedelmät ja marjat, vihannekset ja omega-3 rasvahappojen saanti. Tuon raudan ja punaisen lihan suhde onkin mielenkiintoinen, sillä (eläin)tutkimusten mukaan ne lisäävät IBD riskiä, mutta vaikutus lievittyy resistentin tärkkelyksen avulla. Myös suola (NaCl) tuli esille hyvin monessa luennossa. Ainakin puhdistettu ”perinteinen” ruokasuola, nostaa tulehdusta elimistössä!

Suolistosta tulee poistaa myös harmilliset bakteerit, hiivat ja parasiitit, jotka aiheuttavat dysbioosia. Lääkeaineet, kuten tulehduskipulääkkeet lisäävät vuotavaa suolta ja niiden käyttö ei ole suotavaa. 

Lyhytketjuiset rasvahapot ja probiootit jälleen kerran: uudelleen istuta

Probiooteista ja IBD sairauksista on tehty useita tutkimuksia, jotka puoltavat niiden tehoa sairauden hoidossa.  Yhdessä tutkimuksessa 34 potilaalle, joilla oli aktiivinen CU (eivät olleet hyötyneet konventionaalisesta hoidosta), annettiin 3,6 biljoonaa probioottista bakteeria päivittäin 6 viikon ajan. 77% potilaista (lievä tai keskivaikea) vastasi hoitoon/saavutti remission, ilman mitään haitallisia sivuvaikutuksia. Tämä tutkimus oli tehty VSL#3 (Vivomixx) probiootilla.

Prebioottienkin vaikutuksia on tutkittu IBD potilailla hyvin tuloksin. Inuliinin ja FOSin on todettu laskevan kalprotektiiniä, vähentävän sairauden oireita ja lisäävän bifidojen määrää. On kuitenkin huomioitavaa, että hyvin moni IBD potilaista kärsii myös IBS-oireista, joita taas prebioottiset lisät pahentavat merkittävästi. Mutta niillä potilailla, joille ei FODMAP hiilihydraatit aiheuta oireita, voivat käyttää myös prebiootteja lisänä esimerkiksi probioottibakteerien yhteydessä.

Mutta mennäänpä sitten suosikkiaiheeseeni: lyhytketjuiset rasvahapot (SCFA), joihin myös butyraatti kuuluu. Mikä on niiden merkitys tulehduksellisissa suolistosairauksissa? Lyhytketjuiset rasvahapot syntyvät siis imeytyneistä hiilihydraateista hajoamattomista kuiduista fermentoitumalla bakteerien toimesta. SCFA:t mm. ovat suoliston ensisijainen polttoaine, ne parantavat veden ja natriumin imeytymistä suolesta, ehkäisevät paksusuolen syöpää ja niillä on tärkeä rooli immuunipuolustuksessa, kuten aiemmissa postauksissa olen jo todennutkin.

Riittääkö pelkkä ruoka ja probiootit?

IBD sairauksissa suolistoa saa hyvin korjattua ravintolisien avulla, mutta annokset ovat ns. terapeuttisia ja suosittelen sen suhteen kääntymään FLT Ravintovalmentajan puoleen. Jos et ole vielä kuitenkaan käyttänyt omega3 rasvahappoja (kalaöljy) ja D-vitamiinia (tai olet käyttänyt alle 50 mikrogrammaa), niin suosittelen välittömästi aloittamaan. Myös kurkumiinilla ja boswellialla on todettu olevan merkittäviä vaikutuksia suolistotulehduksen laskemisessa.

Polyfenolit ovat tärkeä tekijä myös tulehduksen sammuttamisessa. Polyfenolit ovat itse asiassa myös hyvin tärkeitä lyhytketjuisten rasvahappojen kannalta, joten niiden merkitystä ei voi todellakaan vähätellä. Näitä fytokemikaaleja löytyy ruoasta, jotka ovat kasvikunnan tuotteista peräisin. Kotimainen rikkautemme marjat ovat erinomainen polyfenolin lähde, joita ulkomaisissa lähteissä harvoin mainitaan. Nämä usein voittavat hedelmät mennen tullen 😉 On olemassa kuitenkin 4 anti-inflammatorista polyfenolia, joista on tehty ihmis- ja eläintutkimuksia suolistotulehdusten hoidossa:

  • Kurkumiini (kurkumasta)
  • Resveratrolit (tummat viinirypäleet, punaviini, granaattiomena)
  • EGCG (vihreä tee)
  • kversetiini (omena, sipuli, lehtivihannekset, tee)

Näitä voi lisätä ruokavalioon runsaasti. Kurkumiinia, resveratrolia ja kversetiiniä on myös saatavana ravintolisinä.

Viimeisenä, mutta ei TODELLAKAAN vähäisempänä: Stressin rooli IBD-sairauksissa (ja missä tahansa autoimmuunisairaudessa)

Psykologinen stressi vaikuttaa energian jakautumiseen, häiritsee stressi”akselia”, vaikuttaa solujen jakautumiseen, vaikuttaa aivojen aktivaatioon ja aiheuttaa uniongelmia, lisää moniallergisuutta, lisää tulehdusta, aiheuttaa endoteelien heikentynyttä toimintaa ja kiihdyttää ikääntymistä. Nämä kaikki tekijät aiheuttavat tulehdusta, mutta tulehdus myös vaikuttaa näihin asioihin ja lisää psykologista stressiä. Tämä siis on loputon noidankehä, jos sitä ei saa katkaistua.

Muista siis opetella myös stressihallintaa: meditaatio, hengittely, luontoyhteys, erilaiset kehohoidot, kuten vyöhyketerapia, liikunta (kun ei liiallista)… jokaisen tulee löytää se itselle sopiva keino hallita stressiä <3

Nyt on tainnut tullakin jo toisen päivän annista teille kerrottua. Viimeisen päivän kuulumiset kuulette vielä, kun joudan kirjoittelemaan.

 

 

beach-15712_1920

Ruoka-aineallergiat ja autoimmuunisairaudet

Konferenssipäivä 2 jatkui vielä parilla mielenkiintoisella luennolla. Ensimmäisen päivän kuulumisia voitte lukea täältä ja toisen päivän alun luennot täältä.

Mitä vähemmän käsitelty, sitä parempi. Myös allergioiden suhteen

Perjantaipäivänä oli vielä kaksi luentoa jäljellä, joista toinen keskittyi Ruoan proteiineihin, oraalitoleranssiin ja autoimmuunisairauksiin. Luennon piti tutkija Datis Kharrazzian.  Yleisenä olettamuksena on pidetty, että kun ruokaa käsitellään, aiheuttaa se vähemmän allergioita kuin käsittelemätön tuote. Tämä on kuitenkin tutkimuksin todistettu olevan aivan toisin päin. Mitä käsitellympi tuote, kuten esim. soijakastike, aiheuttaa se enemmän allergioita kuin raa’at soijapavut. Yleensä ruoka-aineallergiat ja yliherkkyydet tutkitaan raa’alla, käsittelemättömällä ruoka-aineella, joten matala reaktio voisi olla suurempi käsitelyllä tuotteella tai mitä paha kananmuna-allergia olisikaan kypsennetyllä kananmunalla? Kyseisessä tutkimuksessa tutkittu IgE eli välittömiä allergiareaktioita.

Oli myös mielenkiintoista huomata, miten yksittäiset käsittelemättömät ruoka-aineet sinapissa, pizzassa, pastassa, kurkkupikkelsissä eivät aiheuttaneet vasta-ainereaktiota, mutta kun ne yhdisti keskenään ja käsitteli, muuttuivat tulokset kertaheitolla. Ja tässä kysymyksessä on taas yliherkkyysreaktiot.

Ristireaktiot

Kun puhutaan ruoan ristiallergioista, tulee taas uusia mielenkiintoisia oivalluksia eteen. Hyvin moni tietää, että siitepölyaikana ei voi syödä tiettyjä hedelmiä ja vihanneksia, koska saa niistä oireita. Tämä on tutkimuksissa 55%:n riski, joten aika suuri. Moni maitoallerginen välttää naudanlihaa ristiallergioiden takia, mutta naudanlihan ja lehmänmaidon ristireagointiriski on vain 10%:lla. Sen sijaan lehmämaidon ja vuohenmaidon ristireagointi onkin 92% eli paljon suurempi kuin naudan lihan. Toisinsanoen lehmänmaitoallergisen tulisikin ehdottomasti välttää myös vuohenmaitoa, naudanlihaa voi syödä turvallisemmin.  Muut suurimmat ristiinreagoivat ruoka-aineryhmät ovat cantaloupemeloni – vesimeloni, avokado, banaani (92%), persikka – omena, päärynä, luumu, kirsikka (55%),  katkarapu – muut äyriäiset (75%) ja lohi – muut kalat (50%).

Minkätakia sitten yleensä äyriäiset ovat niin allergisoivia? Niiden proteiinirakenne on jonkin verran samankaltainen ihmisen kudoksen proteiinirakenteen kanssa ja aiheuttaa vasta-aineita sitä varten.  Muita ihmiselimistölle samankaltaisia proteiinirakenteita ovat soija, maissi, pinaatti ja tomaatti ja voivat samankaltaisuuden vuoksi pahentaa joitain autoimmuunisairauksia. Tämä ei ole kuitenkaan kaikissa autoimmuunisairauksissa sama, sillä riippuen aivan siitä, mitkä kudokset ovat autoimmuunisairaudessa tuhon kohteena.

Kun mikään ei enää sovi…

Joskus voi olla niin, että kaikki ruoka-aineet aiheuttavat allergiaa/yliherkkyyttä ja tilanne on käsittämätön. Ruoka-aineallergioiden hoidossa on entsyymeillä valtava merkitys, joka pilkkoo ruoka-aineiden proteiinit pienemmiksi ja laskee immuunireaktiota. Eräässä tutkimuksessä käy jopa ilmi, että maapähkinän, soijan, sinapin, kananmunan ja maidon voimakas allergia, voi johtua ainakin osittain mahalaukun proteolyysistä. Mahalaukussa tapahtuva ruoansulatus heikentää merkittävästi elintarvikkeiden sitomaa IgE:tä, mikä lisää ruoka-aineiden siedettävyyttä niille ruoka-aineille, joille potilaalla on allergiaa.  Jotta tämä jatkuvien allergioiden kaskadi saataisiin myös pysäytettyä, on huolehdittava suoliston immuunipuolustuksesta ja vuotavan suoliston paikkaamisesta.

Ruokii siis suolistoasi riittäävällä kuidulla. Ruoan kuidut ja bakteerien tuottamat lyhytketjuiset rasvahapot parantavat suun kautta tulevaa toleranssia ja suojelevat ruoka-aineallergioita ja yliherkkyyksiä vastaan.

Ja mikä on autoimmuunisairauksien ja ruoka-aineallergioiden yhteys? Kun suolisto vuotaa huolella, syntyy ruoka-aineyliherkkyyksiä myös valtavasti. Tämä taas pahentaa olemassa olevaa autoimmuunisairautta eli noidankehä on valmis.

Uutta tietoa tulehduksellisesta suolistosairaudesta kerron sitten seuraavassa postauksessa.

 

beach-15712_1920

Konferenssimatkan kuulumisia osa 2

Edellispäivän ohjelmasta en muistanut mainita lainkaan lounasluentoa, jonka IFM:n perustajajäsen Jeffrey Bland meille piti. Dr Blandin luennon ydinkysymys olikin, olemmeko allergisia itsellemme? Ovatko ne oikeasti autovasta-aineet, jotka aiheuttavat autoimmuunisairauksia? Hyökkääkö keho oikeasti itseään vastaan, vai onko aiheuttaja ulkopuolinen?

Mikä biologinen prosessi sitten tekee sen, että autoimmunisairaus ei olisi ”self” vaan ”non-self”?  Esimerkiksi SLE:ssä autovasta-aineet ovat nousseet jo 5 vuotta aiemmin, ennen kun se antaa potilaalle oireita ja tehdään diagnoosi sairaudesta. Nämä varhaisen vaiheen autovasta-aineet pitäisi ottaa huomioon ja esittää kysymys: miksi? Miksi vasta-aineita on muodostunut ja ennaltaehkäistä sairauden puhkeaminen puuttumalla siihen ulkoiseen/sisäiseen syyhyn, joka taustalla vaanii.  Tutkimusten mukaan, on kasvavaa näyttöä siitä, että epigeneettiset muutokset ovat SLEn taustalla ja SLE potilailla ei esimerkiksi metylaatio toimi kunnolla. Kuinka monelta SLE potilaalta on mitattu B12, folaatti ja homokysteiini ja hoidettu toimimatonta metylaatiota?  Ja kuinka moni potilas on saanut kuulla lausahduksen ”seurataan vasta-aineita vuosittain”?

Onko autoimmuunisairaus tulos altistumisesta kollektiivisille häiriöille ja sen vaikutusta immunometaboliselle systeemille? Genomi on meidän geneettinen järjestelmälle, joka tekee meistä ainutlaatuisen yksilön. Epigenomi tarkoittaa genomin muokkautumista, johon SLE:n tapauksessa kuuluu mm. edellä mainittu muuttunut DNA metylaatio, mihin taas vaikuttaa  koko elämän jatkuva altistuminen ympäristön toksiineille (UV-säteily, raskasmetallit, hormonikorvaushoidot, muovit, kemikaalit, infektiot jne.) saaden aikaan sairauden puhkeamisen.

Dr Bland antaakin ohjeeksi tulla ystäviksi itsemme kanssa, jolloin sairauksien olemassaoloon voidaan paljon vaikuttaa

  • poista altistuminen tekijöille, jotka aktivoivat immunometabolista toimintahäiriötä
    • ruokavalio
    • infektiot
    • parasiitit
    • xenobiootit (ympäristöhormoonit)
    • hormonit
    • allergiat
    • tietyt lääkkeet (esim. statiinit)
    • dysbioosi
  • poista altituminen, joka vahingoittaa DNA:ta (kemikaalit, säteily)
  • tue maksan detoksifikaatiota
  • toteuta ruoansulatuskanavan korjaus ohjelmaa (5R ohjelma)
  • poista hiljainen tulehdus ja endotoksiinit (sisäsyntyiset toksiinit)
  • poista stressitekijät, jotka aktivoivat lisämunuais-hypotalamus-akselia

Avainsana folaatti

Mutta sitten seuraavaan päivään, ensimmäisen päivän muita kuulumisia voitte lukea täältä. Toisen päivänä iskikin vaikeus: piti valita useiden loistavien luentojen kesken, mitä haluaisi mennä kuuntelemaan. Kaikista esityksistä jokainen sai luentomateriaalit, mutta eihän ne lukemalla aukea samalla tavalla kuin inspiroivat luennoitsijat ne meille selittäisi ja lisäisi vielä omia tietojaan aiheisiin. Onneksi pystyimme/pystymme vaihtamaan eri luentojen kuulumisia toisten suomalaisosallistujien kanssa ja näin viisastumaan lisää <3

Toisen päivän luentojen aiheiksi sitten valikoitui minun osaltani:

  • Pediatric Track: Autoimmunity, Autism, Autoantibodies, and Cerebral Folate Deficiency
  • Laboratory Evaluation on the Role of Environmental Triggers in Autoimmunity
  • Food Proteins, Oral Tolerance, and Autoimmune Disease
  • An Integrative Approach to the Treatment of Inflammatory Bowel Disease

Perjantaipäivän ensimmäisen luennon pitivät lastenlääkärit Elizabeth Mumper ja Julie Buckley aiheena: Autoimmuuni, autismi, autovasta-aineet ja aivojen folaatin puutos.  Imetysohjaajana en voi olla nostamatta luennosta esille imetyksen yhteyttä lasten terveyteen. Imetys voi suojata lasta monilta autoimmuunitaudeilta, ruoansulatuskanava- ja hengitystieinfektioilta, lapsuuden lihavuudelta ja joiltain lapsuusiän syöviltä. Tietenkään mikään ihme lääkeaine rintamaito ole, kuten itsekin omalta kohdaltani olen saanut todeta. Roikuin äidin tississä 8 kk, mutta siitä huolimatta minulla kasa autoimmuunisairauksia. Tosin kuten yllä jo mainitsin, niillä ympäristötekijöillä on todella valtava merkitys geeniemme aktivaatioon.

Tutkimuksen mukaan gluteenisensitiivisyys, niillä joilla ei ole keliakiaa, triggeröi suoliston dysbioosia, neurologista tulehdusta, suolisto-aivo -akselin toimintahäiriöille ja altistaa dementialle. Mikrobiomin koostumus voi muodostaa terveen immuunivasteen tai altistaa sairauksille. Tässä tulemme taas samaan asiaan kuin monta kertaa jo aiemmin: genomimme, elämäntapamme (ruoka, stressi), aikainen kolonisaatio mikrobeille ja lääkinnälliset toimenpiteet (rokotukset, antibiootit, hygienia) vaikuttavat suolistobakteeristoomme ja voivat sitä kautta aiheuttaa sairauksia tai lisätä immuunivastetta, joka puolustaa meidän elimistöämme sairauksilta.

Neuvolassa kehoitetaan raskauden aikana syömään foolihappoa. Aivan oikein, mutta toimiiko tämä kaikilla? Foolihappo on folaatin synteettinen muoto ja monella suomalaisella on MTHFR geenimutaatio, jolloin foolihappo ei pääse muuntumaan aktiiviseksi folaatiksi ja siitä ei ole kenellekään mitään hyötyä. Päinvastoin siitä voi olla haittaa, sillä se tukkii elimistön folaattireseptorit niin, että aktiivinen folaatti, jota saamme esimerkiksi vihreistä kasviksista, ei pääse vaikuttamaan laisinkaan. Käyttäkää siis vain aktiivisessa muodossa olevaa folaattia, joka tunnetaan myös nimellä metyylifolaatti.

Mitä folaatin puutos voi saada aikaan?

Äidillä

  • heikentynyttä geenien ilmentymistä
  • makrosytaarista anemiaa
  • väsymystä, masennusta
  • toistuvia keskenmenoja
  • homokysteiinin nousua
  • kielen kipeytymista tai tulehdusta kielen pinnan irtoamisesta
  • ientulehdusta
  • neuropatiaa
  • kohdunkaulan dysplasiaa
  • hengenahdistusta
  • hyperpigmentaatiota tai/ja linea nigra (vatsan päälle tuleva tumma vertikaalinen viiva raskauden aikana)

Sikiölle

  • heikentynyttä kasvua
  • midline deffects (valitettavasti en löytänyt suomenkielelle oikeaa vastinetta, mutta mm. kieli-suulakihalkio kuuluu tähän ryhmään)
  • kehitysviiveitä
  • hermostoputken vikoja
  • makrosytaarista anemiaa
  • methylaation puutosta
  • riski autismille.

Hoidetaan ne juurisyyt, ei oiretta!

Mutta sitten päivän toiseen aiheeseen, jonka piti kreikkalainen lääkäri Aristo Vojdani. Dr Vojdani on tehnyt lukuisia tutkimuksia yhdessä poikansa kanssa ja nyt viimeisimpiä tutkimusaiheita hänellä ollut alzheimer ja beta-amyloosit. Näistä tulemme kuulemaan vielä lisää ja itsekin uskon, että jossain vaiheessa tuo alzheimerin tautikin luokitellaan autoimmuunisairaudeksi. Vojdanin luennon aiheena oli laboratoriotulkintojen rooli ympäristötekijöiden selvittämisessä autoimmuunisairauksissa.

Kun IgG luokan vasta-aineet nousee, pitäisi herätä kysymys: Miksi? IgG on agressiivinen ja elimistöllä on syytä puolustaa elimistöä joltain: ruoalta, patogenilta jne. Myös RF eli reumafaktori on IgG vasta-aine. Reumafaktorin noustessa, elimistö pyrkii puolustamaan itseään joltain ulkoiselta tekijältä, joka pitäisi selvittää. Ei lyödä vain ”laastaria” päälle ja laskea tulehdusta lääkkein, sillä tuho ja puolustus elimistössä jatkuu koko ajan.  Yllämainittu folaatin puute johtaa metylaation puutteeseen ja yhdessä ympäristötekijöiden kanssa aktivoi kehon hyökkäämään kohdekudoksia kohtaan, muodostaen antigeenejä, aiheuttaen immuunireaktion ja vasta-aineiden tuotannon johtaen lopulta autoimmuunisairauteen.

Miksi kaksosista sairastuu vain toinen, vaikka he olisivat identtisiä, jolloin heillä on identtinen genomi?

On totta, että toisiin sairauksiin geenit vaikuttavat paljon enemmän kuin toisiin. Mielenkiintoista on, että esimerkiksi identtiset kaksosilla on liki 60% todennäköisyys sairastua Crohnin tautiin, jos heillä on sille altistavat geenit, mutta ei-identtisillä kaksosilla tämä riski on vain 4%. Haavainen paksusuolen tulehdus, joka on myös tulehduksellinen suolistosairaus siinä missä Crohnin tautikin, niin identtisten kaksosten sairastumisriski on vain noin 6% ja ei-identtisillä kaksosilla 0%. Tämä selittää sen, että haavaisessa paksusuolen tulehduksessa ympäristötekijöillä, ravitsemuksella ja suoliston kunnolla on suurempi merkitys kuin olemassa olevilla geeneillä.  Muista sairauksista samanlaista vertailua alapuolella.

Kuinka moni teistä autoimmuunisairaista on kuullut lääkäriltä, että vasta-aineita ei tarvitse mitata, kun ne on kerran todettu korkeiksi ja sairaus voidaan diagnosoida? Lääkärit väittävät potilailleen, että tauti on elinikäinen ja sille ei voi mitään. Sen tuomia oireita voidaan kyllä hoitaa lääkkein, mutta millään muulla ei ole merkitystä. Itse sairastuin liki 20 vuotta sitten Sjögrenin syndromaan, jolloin tumavasta-aineet, ENA-vasta-aineet, SSA/SSB molemmat positiiviset eli kaikki viittasi siihen, että Sjögren syndroma on ja ainutlaatuinen sellainen. Suussa vielä tulehdus pahimmalla asteella, että epäilyä ei ollut. Sen koommin ei ole minulta vasta-aineita mittailtu, mitä sitä mittaamaan kun sairaus on ja pysyy… Dr Vojdanin mukaan Sjögrenin syndromassa vasta-aineet pitäisi mitata 7 vuoden päästä sairauden toteamisesta, joka kertoo sairauden sen hetkisestä tilasta. Geenejäsi et pysty poistamaan, mutta pystyt saamaan sairautesi remissioon oikealla hoidolla ja sen remission kertovat vain vasta-aineet.

Minkä takia jotkin ruoka-aineet aiheuttavat sitten elimistössä immuunireaktion?

Otetaan esimerkinä maapähkinä (joka ei ole edes pähkinä, vaan herneen maanalainen osa eli silloin palkokasvi). Maapähkinän proteiini on kontaminoitunut pestisidien, raskasmetallien ja alfatoksinien kanssa. Kun ruoansulatusentsyymi pilkkoo nämä proteiinit, muodostuu monia ei-pilkkoutuneita aminohappoja ja peptidejä, jotka aktivoivat immuunivasteen ja aiheuttavat tulehdustekijöitä elimistöön, rikkoo suunkautta tulevan toleranssin ja aiheuttaa vasta-ainemuodostusta ruoka-aineelle. Tämän vuoksi moni pystyy syömään luomutuotettua ja puhdasta ravintoa, mutta myrkytetty ruoka aiheuttaa voimakkaita reaktioita. Samoin voi käydä esimerkiksi tonnikalan kanssa: tuore tonnikala sopii, mutta purkkitonnikala aiheuttaa oireita. Syynä on purkin alumiini ja mahdollisesti bisfenoli A.

Mitä ovat xenobiootit, joihin olen ainakin kertaalleen jo viitannnut? Xenobiooteista on alla kuva, jota on jopa vaikea suomentaa, kun ei kaikille löydy suomenkielistä vastinetta. Tutuimpina sieltä ainakin löytyy alfatoksiinit (tietyissa kasviksiksissa), formaldehydi, phalaatit, bisfenoli A, tetrakloorietyleeni, parabeenit, elohopeayhdisteet, raskasmetallit ja niiden seokset.

Muista hoitaa suutasi!

Vodjanin luento oli niin mielenkiintoinen, josta voisi nostaa vaikka kuinka paljon tekijöitä esille. Yhden hyvin hyvin tärkeän asian nostan vielä luennosta esille: suun terveys. Kun suussa on tulehdus, on se sitten karies, ientulehdus tai syventyneet ientaskut, on suussa silloin dysbioosi ja dysbioottista biofilmiä. Nämä vapauttavat toksiineja ja antavat ”avaimia” patogeenisten bakteerien lisääntymiselle ja aiheuttavat myös suolistossa dysbioosia. Suoliston dysbioosi vapauttaa lisää toksiineja, jotka heikentävät suoliston liitoksia aiheuttaen vuotavaa suolta.  Tämä tunnetusti aiheuttaa autoimmuunisairauksia, systeemisiä tulehduksia (kuten ateroskleroosia) sekä neurologisia oireita. Suussa olevat bakteerit, kuten myös angiinan aiheuttava Streptokokkus A, voi aiheuttaa suoraan neurologisia vaurioita, koska sillä on suora yhteys nenä-suunontelosta aivoihin.

Huh, huh. Tässä tuli jo niin pitkä postaus, että taidan jatkaa kakkospäivän mielenkiintoisia asioita toisessa postauksessa. Tässä jo vähäksi aikaa pureskeltavaa autoimmuunisairauksien parissa.

 

 

20180531_080937

Kuulumisia päämajalta

Blogissa ollut pitkän aikaan tosi hiljaista, mutta syynä ollut kevään kova kiire. Aikaa ei ole löytynyt kirjoittamiselle, vaikka asiaa olisi kuinka paljon. Nyt kuitenkin kotiuduin eilen jenkeistä, jossa olin IFM:n (The Institution For Functional Medicine) vuosittaisessa konferensissa ja tänä vuonna aiheena oli autoimmuunisairaudet; Solving the Puzzle of Autoimmunity: The Interplay of Gut, Genes, and Environment

Meitä suomalaisia oli paikalla 5, joista 2 lääkäriä ja muut ravitsemusalan ammattilaisia/hoitajia. Suomalaisten saaminen yhteen samaan aikaan tuntui olevan mahdottomuus ja siksi ei meidän porukasta tällä kertaa ole kuvaa :D. Jenkeistä osallistujia oli luonnollisesti eniten, kun olimmehan USAssa ja Kanada naapurimaana myös hyvin edustettuna.  Eurooppalaisista ruotsalaiset ovat olleet aina ahkerimpia konferenssissa kävijöitä ja meidän pitäisi ottaa mallia naapurimaastamme 😉 Kaiken kaikkiaan konferenssissa taisi olla 2000 osallistujaa ja oli kaikkien aikojen suurin IFM:n konferenssi.

Konferenssi kesti kolme päivää ja ensimmäisenä päivänä kaikilla oli sama ohjelma. Kahtena seuraavana päivänä piti valita, mitä luentoja haluaa mennä kuuntelemaan ja se ei ollut helppo tehtävä. Olisin mielellään kuullut vaikka kaikki, mutta silloin olisi pitänyt konferenssin kestää pari viikkoa 😀 Poimin teille tähän tekstiin nyt mielenkiintoisempia asioita, joita konferenssin aikana käsiteltiin ja tulen käsittelemään asioita sitten tarkemmin autoimmuunisairauksiin keskittyvässä verkkokurssissa, joka on työn alla. Mahdollisesti myös kirjoittamaan blogipostauksia, jos vain aikaa liikenee 😉

Vauvaiän merkitystä ei voi liikaa korostaa

Konferenssi alkoi jo mielenkiintoisella  lääkäri Alessio Fasanon luennolla: Autoimmunity: The Interplay Between Genes And Enviroment. Dr. Fassano toimii mm. pediatrian professorina Harvardin yliopistossa sekä tutkijana mm. immunologian ja keliakian tutkimuskeskuksessa, joten ihan ”turhia” puhujia ei konferenssissa ollut.

Fasanon luennoi siitä, mitä tarvitaan autoimmuunisairauksien syntyyn: geenit, ympäristötekijät, kuten ravitsemustekijät, toksiinit, rokotteet ja infekiot, lisääntynyt suoliston läpäisevyys, immuunireaktio ja mikrobiomin muutokset. Näistä kolme viimeistä ovat vuoropuhelussa toistensa kanssa ja vaikuttavat toinen toisiinsa. Mutta myös ihmiset genomi ja bakteerit ovat vuoropuhelussa keskenään eli toisin sanoen bakteeristo vaikuttaa meidän genomiimme ja genomi bakteeristoon.  Mutta myös ympäristötekijöistä etenkin ruoalla vaikutamme bakteeristoon. Fasano vertasikin genomiamme pianoon, joka on pysyvä. Pianoa  voi soittaa kuitenkin monta eri soittajaa eli monelaiset bakteeristot. Pianolla voidaan soittaa myös monia eri tyylilajeja, jotka taas vastaavat elämäntyyliämme ja elintapojamme. Nämä kaikki vaikuttavat siihen, mikä on lopputulema ja mikä on terveytemme tila. Me emme ole geeniemme ”vankeja”, me voimme itse vaikuttaa niihin ja paljon.

Fasano myös pediatrina (lastenlääkäri) korosti sitä, että 1000 ensimmäisellä elinpäivällä on valtava merkitys siihen, mikä on loppuelämän terveydellinen tila. Äidin roolilla on suuri merkitys niin raskauden kuin imetyksen aikana ja kaikki äidin muutokset muuttavat lapsen mikrobiomia.  Kaikki alkaa raskaudesta ja syntymästä, johon vaikuttaa syntymätapa, mutta jo äidin raskauden aikainen ravitsemus, infektiot ja antibioottien käyttö. Nämä luovat pohjan lapsen mikrobiomille, jonka hän saa syntymänsä aikana. Mutta vaikka lapsi olisi syntynyt sektiolla, äiti saanut antibiootteja raskauden aikana tai synnytyksessä tai ruokavalio olisi ollut hieman heikommalla tolalla, voidaan lapsen tilaan vielä vaikuttaa probiooteilla ja prebiooteilla ja pyrkiä kääntämään bakteerikanta paremmaksi.  Jos tätä ei tapahdu, johtaa se dysbioosiin ja sitä kautta suoliston lymfosyyttisen kudoksen (GALT) epäasianmukaiseen kypsymiseen. Tästä seurauksena yhdessä geneettisen taipumuksen kanssa johtaa tulehduksellisiin tekijöihin aiheuttaen ruoka-aineille reagointia ja johtaen kroonisiin sairauksiin.  Mitä aikaisemmin mikrobistoon puututaan, sitä parempi, sillä ensimmäisen ikävuoden loppupuolella lapsen mikrobiomi on muuttunut jo yhtenäisemmäksi aikuisen ruoansulatuskanavan mikrobiomin kanssa.

Toinen luennoitsija oli Maureen M. Leonard, joka johti CDGEMM tutkimusta. Tutkimus tutkii tekijöitä, jotka vaikuttavat keliakian puhkeamiseen ja tutkimuksen kohteena ovat vauvat ja taaperot. Tutkimusta tehdään edelleen, mutta hän esitteli tämän hetkisiä tutkimustuloksia. Yhteenvetona tämän hetkisistä tutkimustuloksista. Hän totesi että imeväiset voivat olla tulevaisuudessakin tärkeä ryhmä, kun tutkitaan tulevaisuuden aineenvaihdunta- ja immuuniterveyttä, ympäristölliset tekijät ovat tutkimuksen kohteena monimutkaisia ja tarvitaan laajempia tutkimuksia vielä selvittääkseen imeväisten genomin, ruokavalion ja mikrobiomin yhteyttä kroonisten immuunipohjaisten sairauksien kehittymiseen.

Suolistosta se kaikki lähtee…

Helen Messierin (PhD, MD) luennosta ”Big Data, Translational Science, and Systems Medicine: Making Sense of Transcriptomics, Metabolomics, and Autoimmunity” nostaisin esiin yhden merkittävimmistä asioista suoliston kunnostamisen suhteen: byturaatti eli voihappo. Tästä olen nyt viime aikoina puhunut asiakkailleni paljon ja en suotta. Alla oleva kuva kertoo paljon. (Suomennos alapuolella)

 

Butyraatti eli voihappo on tärkeä,  koska se

  • vaikuttaa suoliston terveyteen
  • on anti-inflammatorinen ja tasapainottaa immuuniteettiä
  • supressoi karsinogeenejä
  • vaikuttaa hermosolujen terveyteen, pitkäikäisyyteen
  • apuna painonhallinnassa ja vaikuttaa kylläisyyteen
  • auttaa insuliinitasapainossa
  • tasapainottaa ravitsemusta, korjaa alkoholin aiheuttamia vaurioita
  • tasapainottaa mikrobiomia

Miten sitten saamme lisää butyraattia?

  • Probiootit ja prebiootit, fermentoidut valmisteet (hapankaali, kimchi, kefiiri…)
  • ruokitaan omaa bakteerikantaa: marjat, vihannekset, kuidut, täysjyvävilja, palkokasvit jne. Paljon kasvikunnan tuotteita oman ruokavalion rajoissa.
  • Butyraattia on myös valmisteena, mutta sitä ei juurikaan Suomessa ole käytössä. Kokemuksen pohjalta voin sanoa, että ruokavaliolla saadaan todella paljon tilannetta paremmaksi!

Ruokavalio autoimmuunisairauksien hoidossa

Lääkäri Terry Wahls, joka palkittiin myös tänä vuonna Linus Pauling palkinnolla, luennoi otsikolla: ”Autoimmunity and The Role of Food” eli ruoan vaikutuksesta autoimmuunisairauksissa. Dr Walsh on itse saanut MS-tautinsa remissioon ruokavalio avulla. Vaikka hän on kehittänyt oman ”The Wahls Protocol”, puhui hän myös muista ruokavalioista, joilla on tutkimusten mukaan saatu hyviä tuloksia autoimmuunisairausten hoidossa. Omia potilaitaan hän kehoittaa olemaan 3 kk:tta viljattomalla, maidottomalla, sokerittomalla ja paljon vihanneksia sisältävällä ruokavaliolla (vaihtoehtoisesti gluteeniton kasvisruokavalio) ja sen jälkeen kokeilemaan uusia ruokia mukaan yksi kerrallaan (gluteenin ja maidon pitämään poissa koko ajan).  Tämä ruokavalio on suhteellisen turvallinen ja on usein ollut jo itsessään hyvin toimiva. Liian rajoitetun ruokavaliossa on vaarana se, että potilas sairastuu ortoreksiaan tarkkaillessaan liikaa syömisiään.

Dr Walsh teki tutkimuksen, jossa ”dietti”ryhmä söi  päivän aikana 6 kuppia (á 2.4 dl) kypsennettynä tai 3 kuppia raakana vihreitä vihanneksia,  3 kuppia värikkäitä juureksia/hedelmiä/vihanneksia/marjoja ja 3 kuppia rikkipitoisia kasviksia, kuten sipuleita, sieniä ja kaaleja.  Lihan piti olla luomua, ruoholla ruokittua tai villiä ja sitä tuli syödä vähintään 4 unssia (noin 110 g).  Hän kehoitti käyttämään myös 2 rkl omega-3 rasvahappoja (kalaöljyä). Ruokavaliossa oli tarkoitus välttää gluteenipitoisia viljoja, maitotaloustuotteita sekä kananmunia. Toinen ryhmä söi USA:n ruokasuositusten mukaan. Tulokset puhuvat puolestaan: Wahlsin ruokavalio pesi USA:n ruokavalion 6-0.

Vältä toksiineja, ne ovat pahoja

Viimeisimpänä mutta ei vähäisimpänä päivän luennoitsijana oli lääkäri Robert Rountree, joka valoitti jo omalla persoonallaan. Dr Rountree on toksiiniasiantuntija ja sain kuulla häntä lisää vielä seuraavina päivinäkin.

Tupakan savu on yksi suurimmista autoimmuunisairauksien riskitekijöitä. Tähän on huomioitava myös passiivinen tupakointi, jolle moni on saattanut altistua lapsuudessa, parisuhteessa, työpaikalla jne.  Tutkimusten mukaan teollisella alueella asuvat ihmiset sairastuvat herkemmin autoimmuunisairauksiin, kun kaukana teollisuudesta asuvat. Hän myös esittää hypoteettisen kysymyksen: alkavatko autoimmuunisairaudet suolistosta vai keuhkoista? Monilla mm. reumaattisia sairauksia sairastavilla ihmisillä on löytynyt tutkimuksissa keuhkoista asbestia, piidioksidia/kvartsia, kivipölykeuhkoa, jotka johtavat autovasta-aineiden nousuun ja vahingoittavat kudoksia.

Mutta mitä yhteistä sitten on ympäristön pölyillä, toksiineilla, infektioilla ja epäterveellisillä ruokavaliolla tai tavoilla?  Ne lisäävät tulehdusta ja vapaita radikaaleja, jotka vahingoittavat kudoksia, vahingoittavat solujen liitoksia ja/tai muuttavat DNA:ta sekä ”matkivat” kudosta,  mikä rikkoo immuunitoleranssia (esim. vasta-ainemuodostus). Yleisesti teollisessa ruoassa käytetyt ruoka-aineet kuten glukoosi, suola, liuottimet, emulgointiaineet, gluteeni ja nanopartikkelit lisäävät suoliston tiiviiden liitosten vuotamista. Suoliston vuotaminen aktivoi autoimmuunireaktion syntymisen.

Voit siis välttää kemikaaleja parhaasi mukaan välttämällä muoviastioita, käyttämällä vain luomukosmetiikkaa, suosimalla luomua ruoassa, välttämällä tupakansavuja ja muita myrkkyjä jne. Faktahan on se, että toksiineja emme pääse pakoon, jos emme asu pienessä boksissa eristettynä, mutta voimme itse omalla käytöksellämme vaikuttaa siihen, kuinka paljon toksiineja itse saamme.

Toksiineista jenkkilässä: tällaisia kylttejä oli siellä paljon…

Tässä konferenssipäivän nro 1 kuulumisia. Toisen ja kolmannen päivän kuulumisista pyrin bloggailemaan heti kun vaan aikaa liikenee.

 

beach-15712_1920

Katsaus menneeseen ja tulevaan

Viimeisestä blogikirjoituksesta on kulunut jo useampi kuukausi, mutta syynä tähän ollut erittäin kiireinen ja tiukka aikatauluinen syksy. Syksyn mittaan ollut koulutuksia toisensa perään, mutta vain palvellaakseni teitä paremmin ensi vuoden puolella. Jos kevät tulisi rauhallisemmin tuulin ja ehtisi myös blogia säännöllisemmin kynäilemään.

Mitä vuoteen 2017 mahtuikaan…

Vuosi 2017 oli Omppupolulla muutoksen vuosi, kun keväällä vihdoin sain mahdollisuuden panostaa ainoastaan yrittämiseen jättäen kaupungin terveyskeskustyön historiaan. Ahtaat kaavoihin tungetut terveydenhuoltomallit olivat ahdistaneet minua jo pitkään ja nyt minulla on mahdollisuus auttaa kaikkia parhaan osaamiseni mukaan, ei sen mukaan, mitä ”yläkerrasta” sanellaan tai mikä on tämän päivän trendi.

Vuonna 2017 starttasi myös vanhemmille suunnatut vauvahierontakurssit. Vuoden aikana 49 vauvaa äiteineen (ja oli muutama isäkin joukossa) kävivät hakemassa opit vyöhyketerapeuttiseen vauvahierontaan. Ihania onnistumisia ja palautetta tuli vanhemmilta mm. seuraavaa:

”Meillä hieronnan vaikutus näkyy päiväviihtyvyydessä ja yöunissa. Kurssin vikan kerran jälkeisenä yönä nukuttiin 4h+4h+2h ja viime yönä, kun olin aamulla hieronut, nukuttiin pisimmillään 5h pätkä, joka on vauvalle (9vko) enkka! Tervemenoa koliikki 

Kevään aikana aloitin myös ravintovalmennukset Helsingin Antioksidanttiklinikalla. Antioksidanttiklinikan tiiviin yhteistyön ansiosta olen pystynyt antamaan asiakkaille parempaa palvelua, kun lääkäreiden konsultaatiot toimivat, vaikka lääkäreille ei olisikaan aikoja. Saumaton yhteistyö lääkäreiden kanssa ja älytön tieto taito, joka klinikan sisällä siirtyy ammattilaiselta toiselle, on tuonut työhöni aivan uutta nostetta ja asiakkailtakin tullut kiitosta yhteistyön toimivuudesta. Antioksidanttiklinikan kaltaisia lääkärikeskuksia saisi olla useammassa kaupungissa. Ravintovalmennuksiin liittyen sain koko vuoden olla myös FLT ravintovalmentaja – asiantuntijana lääkäri Olli Sovijärven Vatsa Kuntoon -valmennuksissa.

Kesän jälkeen toinen vastaanottopisteeni muutti Malmille ElonAskeleen Hyvän Olon Keskukseen, jonne myös siirtyivät vanhempien vauvahierontakurssit. Hoitola on helmi keskeisellä paikalla Malmia, jossa ravintovalmennnuksen ja vyöhyketerapeuttisen vauvahieronnan lisäksi löytyy mm. hierojia, kosmetologi, vyöhyketerapeutteja, energiahoitajia ja imetysohjausta. Jokaiselle jotain ja koko perhe tulee hoidettua saman katon alla 🙂 Näin loistavassa ammattitaitoisessa porukassa on ilo työskennellä ja kuten Antioksidanttiklinikallakin, niin ElonAskeleellakin täydennämme toistemme osaamista ja asiakas saa parasta mahdollista hoitoa <3

Ehdinpä alussa kertomaan, että olen ollut koko syksyn ”koulun penkillä”. Itse asiassa koulutusputki alkoi jo kesästä ja jatkui koko syksyn. Kesän ja syksyn aikana opin lisää lasten ravintovalmennuksesta, sain diplomin DUTCH hormonitestin käyttökoulutuksesta, josta postasinkin Facebook-sivuille aiemmin, kouluttauduin Nordicin DNA-testien tulkitsijaksi sekä kävin imetysohjaajakoulutuksen. Mukaan mahtui myös pienempiä yhden päivän koulutuksia mm. MDD terveyspalveluiden ja Astriksen järjestämänä liittyen heidän tarjoamiinsa testeihin ja niiden avulla hoitamiseen. Uuden vuoden alla palautin myös viimeiset tehtävät urheiluravitsemuksen perusopinnoista (30 op) ja nyt vain todistusta odotellessa 🙂

Mitä Omppupolulla on tiedossa vuonna 2018?

Palveluvalikoimani kasvaa vyöhyketerapeuttisen hieronnan osalta mukaan tulee myös raskaushieronta, josta olen alkuvuoden aikana käymässä koulutuksen. Tästä tulen kertomaan lisää heti, kun pätevyys on hankittu. Myös vyöhyketerapeutin ammatti on haaveissa ja mahdollisesti nekin käynnistyvät tulevan vuoden aikana, jolloin hoitorepertuaari laajenee vauvasta vaariin 🙂 Imetysohjaajakoulutuksen myötä ensi vuoden puolella alkaa myös imetysohjaukset ja siitäkin tulee tietoa heti, kun saan konseptit hiottua kuntoon.

Ravintovalmennuspuolella ensi vuoden tarjontaan tulee lisäksi mm. DNA geenitestien tarjoaminen asiakkaille. Geenitestit ovat loistava mahdollisuus kurkata omaan geeniperimään ja optimoida sitä kautta omaa terveyttään. Nordicin geenitestit voivat antaa tietoa juuri sinulle oikeanlaisesta ravinnosta ja elämäntavoissa ja auttaa paremmin mm. ehkäisemäänn urheiluvammoja, laihtumaan, suojelemaan itseään hormonaalisilta syöviltä sekä suojelemaan verisuonesi terveyttä. On tietenkin sanomattakin selvää, että ravitsemuksella ja elämäntavoilla pystyy optimoimaan jo paljon ilman erillsiä testejä, mutta joskus ne ei yksistään riitä ja pitää selvitellä enemmän.

2018 aikana tulen viimein toteuttamaan AIP verkkovalmennuksen. Sen aikatauluista en vielä puhu enempää, mutta projekti ollut jo niin kauan työn alla, että viimein pääsen auttamaan paremmin autoimmuunisairaita laajemmin kuin pelkän Facebook-ryhmän avulla. Facebook-ryhmä on kasvanut vuoden aikana todella paljon ja vertaistuki aivan loistavaa, kiitos siitä ryhmäläisille. <3 Nyt ryhmässä on 1725 jäsentä, joka on huikea luku!

Jotta suutarin lapset ja suutari ei aina jäisi ilman niitä kenkiään, on oman terveyden mittaaminen, biohakkerointi ja optimointi ponkaissut uuteen nousuun. Tästä tulen teille vielä kertomaan lisää tulevaisuudessa, kun paljastan, mitä testien avulla voi saada selville. Asioita, joita ette ehkä itsekään koskaan ole voineet kuvitellakaan.

Tehdään vuodesta 2018 hyvinvoinnin ja terveyden vuosi. Hyvää Uutta Vuotta kaikille!

beach-15712_1920

Raakaa, raakaa, enemmän raakaa…

Postailinkin tuossa eilen Instagrammissa, kuinka aina se terveellinen herkku ei olekaan kaikille kuitenkaan sopiva ja terveellinen. Mistä on siis kysymys?

Raakakakku tehdään nimensä mukaisesti raaoista ainesosista. Mitään aineksia ei ole kuumennettu, jotta raaka-aineiden kaikki ravintoaineet olisivat mahdollisimman hyvin jääneet talteen. Raakakakkujen massa on hyvin usein cashewpähkinää tai avokadoa, jotka tekevät täytteestä pehmeän kermaisen. Näissä molemmissa raaka-aineissa on paljon FODMAP hiilihydraatteja, jolloin niiden syöminen aiheuttaa vatsassa ikäviä tuntemuksia ja pörinöitä ärtyneestä suolesta kärsivien keskuudessa. Pähkinät ovat myös usein allergisoivia, mutta eivät myöskään kuulu autoimmuuniruokavalioon, jos sellaista sattuu noudattamaan.  Raakakakuissa käytetään myös usein paljon sokeria ja vaikka tämä ei olekaan valkoista puhdistettua sokeria, voi se aiheuttaa oireita dysbioottiselle suolelle. Raakakakkujen makeutusaineena käytetäänkin usein kuivattuja hedelmiä (joista suuri osa myös FODMAP), hunajaa (FODMAP), agavesiirappia (FODMAP, lisäksi pelkkää fruktoosia), kookossokeria/siirappia tai vaahterasiirappia. Onneksi mahdollisuudet ovat rajattomat raakakakkujen suhteen ja ainesosia pystyy helposti muokkailemaan hyvinkin laajalla skaalalla kun vaan mielikuvitusta riittää. (Itse en ole hallinnut näitä raakakkuja 🙂 )

Raakaruoka yleensä muutenkin mielletään terveelliseksi kaikin puolin ja sitä se ehdottomasti onkin. Etenkin jos vielä puhutaan elävästä raakaravinnosta, jossa kasvisruoka saadaan mm. idättämällä ja versottamalla vielä ravintorikkaammaksi ruoksi. Tämäkään ei kuitenkaan kaikille sovi. Toiset kokevat kylmän ruoan etenkin kylmänä vuoden aikana aiheuttavan palelua ja energiattomuutta. Jos vatsa on kamalan huonossa kunnossa, ei elimistö jaksa välttämättä pilkkoa raakaravintoa, jolloin ruoka tulee läpi sulamattomana, jonka saatat havaita vessareissullasi. Sulamaton ruoka ei ruoki hyvää bakteerikantaamme, koska jos et sinäkään saa siitä ravinteita irti, eivät saa myöskään bakteerimme.

Kenelle sitten voi suositella raakaruokaa, elävää raakaravintoa ja näitä ihania terveysherkkuja? Kaikille, ehdottomasti. Mutta missä muodossa ja mitä, on merkittävä asia. Mikäli ruoansulatus on huono, en suosittele siltikään jättämään raakaruokaa, sillä raa’assa ravinnossa on elinvoima, entsyymit, vitamiinit ja mineraalit tallella. Raakaravinnon tulee kuitenkin pilkkoutua ja imeytyä, ennen kun se voi olla sinulle hyväksi. Paras tapa saada imeytettyä ravinteet on mehustus. Mehustaessa ravinnosta jää karkea kuitu pois, joka hidastaa imeytymistä ja voi olla ruoansulatukselle se kova pala. Mutta koska mehussa ei ole niitä kuituja, jotka tasaavat verensokeria, on järkevintä mehustaa paljon vihreitä ja maanpäällsiiä ja käyttää hedelmät sekä maan alla kasvavat juurekset pienempään rooliin mehun teossa (30% aineksista), koska nämä sisältävät paljon sokeria.

 

Smoothiet on toinen hyvä vaihtoehto saada raakaravintoa, jota ei muuten pystyisi syömään. Smoothiet saattavat myös monia herkkävatsaisia ärsyttää, mutta tähänkin on syynsä. Smoothiet herkästi nielaistaan vauhdilla, jolloin ruoansulatus ei ehdi sitä työstämään riittävästi. Smoothieen on myös helppo pistää paljon eri raaka-aineita sekaisin, jolloin ruoasulatus saattaa kuormittua liiallisesta ravintoainemäärästä ja pysäyttää ruoansulautuksen. Smoothieta tehtäessä kannattaisikin kiinnittää huomiota yksinkertaisuuteen (yksi marjalajike, yksi hedelmä, joka ei ole pakollinen, yksi vihreä, yksi kuidun lähde, yksi rasvan lähde ja yksi proteiinin lähde, jos haluat lisätä proteiinia), jos vatsa ei ole hyvässä kunnossa ja smoothieta rakentaessa miettiä, kuinka paljon söisit kyseisiä aineksia, jos ne olisivat sinulla lautasella kokonanisena. Tällöin ruoansulatukselle ei aiheuteta turhaa kuormitusta liian suurella ruokamäärällä. Smoothie on myös hyvä ”pureskella”, jolloin syljen ruoansulatusentyymit jo pääsevät sekoittumaan ruokamassaan ja aloittavat ruoansulatuksen.  Tähän ongelmaan on ratkaisuna myös ns smoothiebowl eli smoothiekulho, jossa veden määrää pienentää ja tekee smoothiesta lusikoitavan.

Päivän aterioista vähintään 50% olisi hyvä olla raakaruokaa jossain muodossa. Raakakakutkin voi sisällyttää tähän määrään, mutta suosittelen niitä syömään korkeintaan vain palan päivässä tai harvakseltaan, etenkin jos suolistosi on dysbioottinen (bakteerikanta pielessä) ja olet varmistanut, että raaka-aineet varmasti sopivat sinulle aiheuttamatta mitään oireita.

beach-15712_1920

Öljy täynnä hyvää – punainen palmuöljy

Maaseudun tulevaisuus kirjoitti keväällä 2017: ”Palmuöljy voi aiheuttaa syöpää. … Palmuöljy ei ole itsessään haitallista, mutta ongelmat liittyvät sen puhdistamiseen kuumentamalla öljy 200 asteiseksi. Kuumennus pilkkoo rasvoja muiksi yhdisteiksi, kuten  GE:ksi, 3-mcpd:ksi ja 2-mdpd:ksi. Ne ovat eläinkokeissa aiheuttaneet munuaisvaurioita… ’On riittävästi todisteita siitä, että palmuöljyn glysidoli (GE) aiheuttaa syöpää’ ”. Tätä puhdistettua palmuöljyä on kuitenkin lukuisissa elintarvikkeissa myös suomalaisilla hyllyillä: eineksissä, kekseissä, pikaruoassa, margariineissa, jopa äidinmaidonkorvikkeissa! Elintarvikkeisiin tämä haitallinen palmuöljy naamioituu nimellä ”kasviöljy (palmua), palmurasvaa, palmuydinöljyä, palmujauhetta, palmuoleiinia…”

”Ongelma koskee kaikkia puhdistettuja elintarvikeöljyjä, jotka sisältävät samoja rasvahappoja, mutta palmuöljyllä pitoisuudet nousevat vaarallisen korkeiksi, EFSA toteaa. Kylmäpuristetut öljyt ovat turvallisia.” Myös palmuöljyä on saatavissa kylmäpuristettuna öljynä; punaisena palmuöljynä. Nyt varmaan kysymys herääkin, että eikö se ole vaarallista verisuonille, koska sisältää tyydyttynyttä rasvaa?

lähde: pixabay

Palmuöljy sisältää lauraattia, palmitaattia sekä myristaattia (onkohan oikein suomennettu?), jotka kaikki lasketaan tyydyttyneisiin rasvoihin. Lauraatti nostaa LDL kolesterolin määrää, mutta myös HDL kolesteolin määrää. Valitettavasti nämä LDL partikkelit ovat niitä pienempiä partikkeleita, jotka helposti sokeroituessaan ja hapettuessaan takertuvat verisuonien seinämiin.  Mutta suurin osa palmuöljyn rasvasta on kuitekin palmitaattia, joka on tärkeä rasva hormonien muodostukselle. Se myös sisältää myristaattia, joka vaikuttaa solujen väliseen viestintään sekä immuunipuolustukseen, joten kolesteroliasia on pieni juttu, mikäli ei ole familiaarista hyperkolesterolemiaa (perinnöllistä) ja huolehtii verensokeritasapainosta ja antioksidanteista, (joita tulee jo öljystä itsestään), sekä omega3 rasvahapoista.

Mutta mitä tulee antioksidantteihin, on punainen palmuöljy niitä pullollaan.  Punainen palmuöljy sisältää vitamiineista runsaasti E-vitamiinia. E-vitamiiniahan on sekä tokotrienoleita että tokoferoleita. Palmuöljy sisältää kumpaakin muotoa, jolloin on biologisesti aktiivisempaa kuin se, että olisi vain toista muotoa. Punaisen värinsä palmuöljy saa karotenoideista, A-vitamiinin esiasteesta. Karotenoideja palmuöljyssä on enemmän kuin tomaatissa ja porkkanassa ja koska kyseessä on öljy, on se myös paremmin imeytyvämmässä muodossa. Mutta mihin me tarvitsemme näitä vitamiineja ja karotenoideja?

Betakaroteeni

lähde: acikgunluk.ne

Betakaroteeni kuuluu karotenoideihin, jotka ovat keltaisia, oransseja ja punaisia kasvipigmenttejä sekä voimakkaita antioksidantteja, joita esiintyy kasvikunnan tuotteissa. Betakaroteeni on A-vitamiinin esiaste, jonka elimistö voi muuttaa A-vitamiiniksi, mutta vaatii sinkkiä vapautuakseen maksasta.  A-vitamiini ja betakaroteeni vaikuttavat mm. ihon ja limakalvojen hyvinvointiin sekä näkökykyyn. Koeputkiolosuhteissa on havaittu, että karotenoidit pystyvät estämään rasvan hapettumista. Betakaroteeni myös mm. suojelee ihoa UV-säteiltä ja edesauttaa ruskettumista.

Vaikka Betakaroteeni muuntuu A-vitamiiniksi, sen käyttö suurinakin annoksina on turvallista koska muuntuminen vähenee, jos elimistön A-vitamiinivarastot ovat täynnä. Suuret annokset saattavat värjätä ihon kellertäväksi, mutta keltaisuus poistuu, kun käyttö lopetetaan.  Protonipumpunestäjät eli ns. vatsansuojalääkkeet vähensivät yksittäisen betakaroteeniannoksen imeytymistä, mutta ei tiedetä vaikuttavatko ne ravinnosta saatujen karotenoidien imeytymiseen. Henkilöt, jotka säännöllisesti käyttävät kasvissterolia/stanolia sisältäviä margariineja, karotenoidien pitoisuus voi laskea jopa 10-20 prosenttia.

E-vitamiini

lähde: suuri vitamiiniopas

E-vitamiinit ovat rasvaliukoisia vitamiineja, jotka ovat elimistön tärkeimpiä antioksidantteja. Se suojelee solukalvojen yhdisteitä, erityisesti monityydyttämättömiä rasvahappoja radikaalien aiheuttamalta hapettumiselta. Se estää myös LDL hiukkasten hapettumista ja voi suojata kudoksia raskasmetallien myrkyllisyydeltä. Antioksidanttivaikutuksensa lisäksi E-vitamiini osallistuu immuunipuolustukseen, geenien ilmentymiseen ja aineenvaihdunnan prosesseihin. Alfatokoferoli ehkäisee proteiinikinaasi-C:n aktiivisuutta, joka mm. vaikuttaa solujen jakautumiseen ja erilaistumiseen sileässä lihaksessa.

Ihmisen elimistössä E-vitamiini toimii yhteistyössä muiden antioksidanttien, kuten C-vitamiinin, sinkin ja seleenin kanssa. Tutkimuksissa on saatu näyttöä riittävän E-vitamiinitason syövältä suojaavasta vaikutuksesta, etenkin yhdessä muiden antioksidanttien kanssa. E-vitamiinia on käytetty myös tuloksellisesti myös ihoja ja limakalvojen ärsytys- ja tulehdustiloissa osana muuta hoitoa.

Alentuneet E-vitamiinipitoisuudet voivat viitata rasvojen imeytymishäiriöön. Familiaarisessa hyåerkolesterolemiassa E-vitamiinin pitoisuudet ovat selvästi kohonneet. Lapsilla ja nuorilla (alle 19 v) E-vitamiinipitoisuudet ovat aikuisia matalammat.

Luonnonsuojelu ja vastuu

Ja monella varmaan vielä herää se kuuluisa kysymys palmuöljyn tuotannon ympäristöystävällisyydestä ja vastuullisesta tuotannosta. Bonred punainen palmuöljy, joka Suomen markkinoilla on, kertoo kotisivuillaan seuraavaa: ”Bonred punaisen palmuöljyn valmistaja on ollut edelläkävijä vastuullisen palmuöljyn tuotannossa. Vuonna 2008 valmistaja sai ensimmäisenä palmuöljyn tuottajana maailmassa RSPO sertifikaatin.” Lisää tuosta sertifikaatista ja mm. öljyn valmistuksesta voit lukea Bonredin kotisivuilta.

Tiesitkö muuten, että karotenoidi ja E-vitamiinipitoisuudet voit käydä mittauttamassa MILAn mineraalilaboratoriossa esim antioksidanttiklinikoilla.

beach-15712_1920

Pinaattilettujen parhautta

Tavalliset ohjeet on helppo kääntää gluteenittomaksi muuttamalla jauhoja, mutta usein lettusista on tullut kuitenkin kovin jauhoisia ja ”gluteenittomuuden” on maistanut läpi, etenkin kun letun on pitänyt olla luontaisesti gluteeniton, maidoton ja munaton. Nyt vielä pyrin välttämään maissia, niin sen jättäminen pois perinteisistä maissi-riisijauhoseos letuista teki tilanteesta vielä hankalamman.

Helena Kemppainen blogissaan on mainostanut blogissaan durrajauhon erinomaisuutta tuomaan vehnäinen maku ja rakenne, joten päätinpä kokeilla tehdä letut durralla, riisijauholla ja arrowjuurijauholla. Arrowjuurijauho toimii samalla tavalla kuin tapiokatärkkelys, mutta tuo enemmän kuohkeutta taikinaan. Tätä ei valitettavasti taida saada Suomesta kun pienissä purkeissa, joten olen tilannut sitä iHerbistä. Se kuitenkin on ollut niin monessa AIP reseptissä, että pakkohan sitä oli saada. (Tämä ohje ei ole siis AIP sopiva). Kanamunaa ei välttämättä tarvitse taikinassa korvata millään, koska taikinaan laitoin psylliumia ja jauhot turvotessaan pitävät letut kasassa, mutta koska tein isoja lettuja ja halusin mukaan kuitenkin tekstuuria sekä proteiinia, lisäsin taikinaan naudan gelatiinia, joka myös toimii leivonnaisissa munan korvikkeena.

Itse tein tällä kertaa täytettyjä lettuja, jotka ovat lapsuudessa ollut meillä usein oiva iltapala. Nyt kaapissa ei sattunut olemaan muuta kuin purkki tonnikalaa, joten tein siitä ja riisistä täytteen. Muutenhan pinaattiletut ovat parhautta puolukkasurvoksen kanssa 🙂

Lettutaikinaan siis tuli:

5 dl kasvimaitoa tai puolet kermaa ja puolet vettä
200-250 g pinaattia (itse käytin babypinaattia, kun sitä sattui olemaan)
1 tl leivinjauhetta
vajaa 1 tl suolaa
1 rkl kirkastettua voita sulatettuna
vajaa 1 tl psylliumia
1 rkl great lakes gelatiinia (pun, purkki)
1 dl durrajauhoja
1 dl arrowjuurijauhoa tai tapiokatärkkelystä
1 dl vaaleita riisijauhoja

Tehosekoita pinaatti ja maito. Lisää muut ainekset ja anna turvota. Eri kasvimaidoissa on eroja ja myös eri valmistaijien jauhoissa ja psylliumissa. Jos taikina tuntuu liian löysältä, lisää jauhoja 1 rkl kerrallaan vuorotellen jauhojen kanssa, jotta niiden suhde säilyy. Jos taikina on taas liian paksua, lisää nestettä.  Paista öljytyllä pannulla.

Täytteeseen tuli:

1 prk tonnikalaa
2-3 dl keitettyä riisiä
povencen yrttimaustetta ja suolaa maun mukaan,

Keitä riisi ja sekoita siihen tonnnikala ja mausta. Kääri lettujen sisään ja nauti <3

Tämä samainen ohje toimii myös makeisiin lettuihin jättämällä pinaatin pois ja laittamalla taikinaan halutessaan 1 rkl kookossokeria. Meillä kotona on aina letut tehty ilman sokeria, sillä sokerin saa marjoista tai hillosta. Makeisiin lettuihin jauhoja piti laittaa merkittävästi enemmän, koska pinaatti myös sakeennutti taikinaa.

Itse sain makeat letut tehtyä tällä ohjeella:

2,5 dl kasvimaitoa
vajaa 1/2 tl psylliumia
vajaa 1/2 tl suolaa
1/2 tl leivinjauhetta
1 rkl kirkastettua voita
4 rkl durrajauhoa
4 rkl arrowjuurijauhetta
4 rkl vaaleita riisijauhoja

Ainekset sekaisin ja turvotus. Taikinasta itse paistoin pikkulettusia ja koska taikina jo niin rasvainen, ei tarvinnut lisätä pannulle enää rasvaa laisinkaan. Nautiskele tuoreiden marjojen kanssa, nyt kun niitä vielä saa.