stressi

Tulehdukselliset suolistosairaudet kuntoon!

Seuraavaksi asiaa tulehduksellisista suolistosairauksista eli IBD:stä. IBD eroaa ärtyneestä suolistosta (IBS) niin, että suolistossa on selkeästi havaittavissa tulehdus, joka selviää tähystyksellä, mutta myös ulosteen kalprotektiiniarvo on merkittävästi noussut. IBD sairauksia ovat Crohnin tauti, Colitis Ulseroca eli haavainen paksusuolen tulehdus ja erilaiset mikroskooppiset koliitit, joiden diagnoosi varmistuu vasta koepalojen jälkeen. Niissä muutoksia ei ole selkeästi havaittavissa tähystyksessä. Crohnin taudissa tulehdus voi olla missä tahansa ruoansulatuskanavan alueella; suusta peräsuoleen.

Oli kyse sitten IBS:stä tai IBD:stä, niin kummassakin tulee pohtia suoliston mikrobiomia. Mikrobiomiin vaikuttavat genomi (joka IBD sairauksissa edustettuna) ja synnytyksen aikaiset kokemukset, jotka usein liitetään IBS sairauksiin. Olenkin aina vauvahieronta-asiakkailleni maininnut, että koliikki on lapsien IBS ja samanalaiset mekanismit löytyvät kummankin taustalta.  Sekä tietenkin kaikkein tärkeimpänä: ruokavalio! Kuten allaolevasta kuvasta näkee, niin monet  tekijät vaikuttavat toinen toisiinsa ja moniin tekijöihin, meillä itsellämme on vaikutusvaltaa.

IFM:n konferenssissa IBD sairauksien hoidosta puhui lääkäri Gerard E Mullin. Dr Mullin esitteli esityksessään DIGIN: D = Digestion/Absorption (ruoansulatus ja imeytyminen), I = Intestinal Permeability (suoliston läpäisevyys), G = Gut Microbiota/Dysbiosis (Suoliston mikrobiomi ja dysbioosi), I = Inflammatio/immune (tulehdus/immuniteetti) ja N = Nervous system. Tämä DIGIN hoituu jo monelle tutulla 5R:n ohjelmalla eli 1. Remove (poista), 2. Replace (korvaa), 3. Reinoculate (uudelleen istuta), 4 Repair (korjaa) ja 5 Re-balance (tasapainota).

Ruokavalion merkitys: poista

Poistetaan selkeät oireita aiheuttavat ruoat, kaikilla IBD potilailla nämä eivät ole samat ja ne on hyvä itse oppia tunnistamaan. Yleisimmät ruoat, jotka voivat aiheuttaa ruoansulatuskanavan ongelmia ovat:

    • paljon kuitua sisältävät ruoat (esim. pähkinät, tuoreruoka, lehtivihannekset)
    • paljon rasvaa sisältävät ruoat (esim. paistetut ja käristetyt ruoat)
    • kofeiini (kahvi, tee, coca-cola, suklaa)
    • alkoholi
    • hiilihapotetut juomat
    • maitotuotteet
    • sokerialkoholit
    • mausteiset ruoat
    • gluteeniviljat

Hän myös suositteli eliminaatiodietiksi oligoantigeniistä ruoka-valiota. Tästä ruokavaliosta en löytänyt netistä oikein mitään yhtenäistä, joten en osaa siitä sen tarkemmin sanoa, Kaksi eri listausta löytyi täältä ja täältä, jotka sitten taas ovat toisiinsa nähden melko erilaiset. Tämä ruokavalio jää nyt toistaiseksi arvoitukseksi.

Maito tulisi ehdottomasti poistaa ruokavaliosta ja tässä syynä oli etenkin maidon rasvat. Maitorasva lisää dysbioosia suolistossa altistaen IBD:lle.  Maitorasva lisää proteobakteerien määrää, vähentää bacteroides-suvun määrää, jotka tutkitusti voivat johtaa suolistotulehdukseen geneettisesti alttiilla henkilöllä.  IBD riskiä lisää myös runsas eläinproteiinin syöminen, emulsigointiaineet, maltodekstriini, hemirauta ja rikki, transrasvat ja puhdistetut sokerit. Sen sijaan riskiä laskevat kuitu, hedelmät ja marjat, vihannekset ja omega-3 rasvahappojen saanti. Tuon raudan ja punaisen lihan suhde onkin mielenkiintoinen, sillä (eläin)tutkimusten mukaan ne lisäävät IBD riskiä, mutta vaikutus lievittyy resistentin tärkkelyksen avulla. Myös suola (NaCl) tuli esille hyvin monessa luennossa. Ainakin puhdistettu ”perinteinen” ruokasuola, nostaa tulehdusta elimistössä!

Suolistosta tulee poistaa myös harmilliset bakteerit, hiivat ja parasiitit, jotka aiheuttavat dysbioosia. Lääkeaineet, kuten tulehduskipulääkkeet lisäävät vuotavaa suolta ja niiden käyttö ei ole suotavaa. 

Lyhytketjuiset rasvahapot ja probiootit jälleen kerran: uudelleen istuta

Probiooteista ja IBD sairauksista on tehty useita tutkimuksia, jotka puoltavat niiden tehoa sairauden hoidossa.  Yhdessä tutkimuksessa 34 potilaalle, joilla oli aktiivinen CU (eivät olleet hyötyneet konventionaalisesta hoidosta), annettiin 3,6 biljoonaa probioottista bakteeria päivittäin 6 viikon ajan. 77% potilaista (lievä tai keskivaikea) vastasi hoitoon/saavutti remission, ilman mitään haitallisia sivuvaikutuksia. Tämä tutkimus oli tehty VSL#3 (Vivomixx) probiootilla.

Prebioottienkin vaikutuksia on tutkittu IBD potilailla hyvin tuloksin. Inuliinin ja FOSin on todettu laskevan kalprotektiiniä, vähentävän sairauden oireita ja lisäävän bifidojen määrää. On kuitenkin huomioitavaa, että hyvin moni IBD potilaista kärsii myös IBS-oireista, joita taas prebioottiset lisät pahentavat merkittävästi. Mutta niillä potilailla, joille ei FODMAP hiilihydraatit aiheuta oireita, voivat käyttää myös prebiootteja lisänä esimerkiksi probioottibakteerien yhteydessä.

Mutta mennäänpä sitten suosikkiaiheeseeni: lyhytketjuiset rasvahapot (SCFA), joihin myös butyraatti kuuluu. Mikä on niiden merkitys tulehduksellisissa suolistosairauksissa? Lyhytketjuiset rasvahapot syntyvät siis imeytyneistä hiilihydraateista hajoamattomista kuiduista fermentoitumalla bakteerien toimesta. SCFA:t mm. ovat suoliston ensisijainen polttoaine, ne parantavat veden ja natriumin imeytymistä suolesta, ehkäisevät paksusuolen syöpää ja niillä on tärkeä rooli immuunipuolustuksessa, kuten aiemmissa postauksissa olen jo todennutkin.

Riittääkö pelkkä ruoka ja probiootit?

IBD sairauksissa suolistoa saa hyvin korjattua ravintolisien avulla, mutta annokset ovat ns. terapeuttisia ja suosittelen sen suhteen kääntymään FLT Ravintovalmentajan puoleen. Jos et ole vielä kuitenkaan käyttänyt omega3 rasvahappoja (kalaöljy) ja D-vitamiinia (tai olet käyttänyt alle 50 mikrogrammaa), niin suosittelen välittömästi aloittamaan. Myös kurkumiinilla ja boswellialla on todettu olevan merkittäviä vaikutuksia suolistotulehduksen laskemisessa.

Polyfenolit ovat tärkeä tekijä myös tulehduksen sammuttamisessa. Polyfenolit ovat itse asiassa myös hyvin tärkeitä lyhytketjuisten rasvahappojen kannalta, joten niiden merkitystä ei voi todellakaan vähätellä. Näitä fytokemikaaleja löytyy ruoasta, jotka ovat kasvikunnan tuotteista peräisin. Kotimainen rikkautemme marjat ovat erinomainen polyfenolin lähde, joita ulkomaisissa lähteissä harvoin mainitaan. Nämä usein voittavat hedelmät mennen tullen 😉 On olemassa kuitenkin 4 anti-inflammatorista polyfenolia, joista on tehty ihmis- ja eläintutkimuksia suolistotulehdusten hoidossa:

  • Kurkumiini (kurkumasta)
  • Resveratrolit (tummat viinirypäleet, punaviini, granaattiomena)
  • EGCG (vihreä tee)
  • kversetiini (omena, sipuli, lehtivihannekset, tee)

Näitä voi lisätä ruokavalioon runsaasti. Kurkumiinia, resveratrolia ja kversetiiniä on myös saatavana ravintolisinä.

Viimeisenä, mutta ei TODELLAKAAN vähäisempänä: Stressin rooli IBD-sairauksissa (ja missä tahansa autoimmuunisairaudessa)

Psykologinen stressi vaikuttaa energian jakautumiseen, häiritsee stressi”akselia”, vaikuttaa solujen jakautumiseen, vaikuttaa aivojen aktivaatioon ja aiheuttaa uniongelmia, lisää moniallergisuutta, lisää tulehdusta, aiheuttaa endoteelien heikentynyttä toimintaa ja kiihdyttää ikääntymistä. Nämä kaikki tekijät aiheuttavat tulehdusta, mutta tulehdus myös vaikuttaa näihin asioihin ja lisää psykologista stressiä. Tämä siis on loputon noidankehä, jos sitä ei saa katkaistua.

Muista siis opetella myös stressihallintaa: meditaatio, hengittely, luontoyhteys, erilaiset kehohoidot, kuten vyöhyketerapia, liikunta (kun ei liiallista)… jokaisen tulee löytää se itselle sopiva keino hallita stressiä <3

Nyt on tainnut tullakin jo toisen päivän annista teille kerrottua. Viimeisen päivän kuulumiset kuulette vielä, kun joudan kirjoittelemaan.

 

 

20180531_080937

Kuulumisia päämajalta

Blogissa ollut pitkän aikaan tosi hiljaista, mutta syynä ollut kevään kova kiire. Aikaa ei ole löytynyt kirjoittamiselle, vaikka asiaa olisi kuinka paljon. Nyt kuitenkin kotiuduin eilen jenkeistä, jossa olin IFM:n (The Institution For Functional Medicine) vuosittaisessa konferensissa ja tänä vuonna aiheena oli autoimmuunisairaudet; Solving the Puzzle of Autoimmunity: The Interplay of Gut, Genes, and Environment

Meitä suomalaisia oli paikalla 5, joista 2 lääkäriä ja muut ravitsemusalan ammattilaisia/hoitajia. Suomalaisten saaminen yhteen samaan aikaan tuntui olevan mahdottomuus ja siksi ei meidän porukasta tällä kertaa ole kuvaa :D. Jenkeistä osallistujia oli luonnollisesti eniten, kun olimmehan USAssa ja Kanada naapurimaana myös hyvin edustettuna.  Eurooppalaisista ruotsalaiset ovat olleet aina ahkerimpia konferenssissa kävijöitä ja meidän pitäisi ottaa mallia naapurimaastamme 😉 Kaiken kaikkiaan konferenssissa taisi olla 2000 osallistujaa ja oli kaikkien aikojen suurin IFM:n konferenssi.

Konferenssi kesti kolme päivää ja ensimmäisenä päivänä kaikilla oli sama ohjelma. Kahtena seuraavana päivänä piti valita, mitä luentoja haluaa mennä kuuntelemaan ja se ei ollut helppo tehtävä. Olisin mielellään kuullut vaikka kaikki, mutta silloin olisi pitänyt konferenssin kestää pari viikkoa 😀 Poimin teille tähän tekstiin nyt mielenkiintoisempia asioita, joita konferenssin aikana käsiteltiin ja tulen käsittelemään asioita sitten tarkemmin autoimmuunisairauksiin keskittyvässä verkkokurssissa, joka on työn alla. Mahdollisesti myös kirjoittamaan blogipostauksia, jos vain aikaa liikenee 😉

Vauvaiän merkitystä ei voi liikaa korostaa

Konferenssi alkoi jo mielenkiintoisella  lääkäri Alessio Fasanon luennolla: Autoimmunity: The Interplay Between Genes And Enviroment. Dr. Fassano toimii mm. pediatrian professorina Harvardin yliopistossa sekä tutkijana mm. immunologian ja keliakian tutkimuskeskuksessa, joten ihan ”turhia” puhujia ei konferenssissa ollut.

Fasanon luennoi siitä, mitä tarvitaan autoimmuunisairauksien syntyyn: geenit, ympäristötekijät, kuten ravitsemustekijät, toksiinit, rokotteet ja infekiot, lisääntynyt suoliston läpäisevyys, immuunireaktio ja mikrobiomin muutokset. Näistä kolme viimeistä ovat vuoropuhelussa toistensa kanssa ja vaikuttavat toinen toisiinsa. Mutta myös ihmiset genomi ja bakteerit ovat vuoropuhelussa keskenään eli toisin sanoen bakteeristo vaikuttaa meidän genomiimme ja genomi bakteeristoon.  Mutta myös ympäristötekijöistä etenkin ruoalla vaikutamme bakteeristoon. Fasano vertasikin genomiamme pianoon, joka on pysyvä. Pianoa  voi soittaa kuitenkin monta eri soittajaa eli monelaiset bakteeristot. Pianolla voidaan soittaa myös monia eri tyylilajeja, jotka taas vastaavat elämäntyyliämme ja elintapojamme. Nämä kaikki vaikuttavat siihen, mikä on lopputulema ja mikä on terveytemme tila. Me emme ole geeniemme ”vankeja”, me voimme itse vaikuttaa niihin ja paljon.

Fasano myös pediatrina (lastenlääkäri) korosti sitä, että 1000 ensimmäisellä elinpäivällä on valtava merkitys siihen, mikä on loppuelämän terveydellinen tila. Äidin roolilla on suuri merkitys niin raskauden kuin imetyksen aikana ja kaikki äidin muutokset muuttavat lapsen mikrobiomia.  Kaikki alkaa raskaudesta ja syntymästä, johon vaikuttaa syntymätapa, mutta jo äidin raskauden aikainen ravitsemus, infektiot ja antibioottien käyttö. Nämä luovat pohjan lapsen mikrobiomille, jonka hän saa syntymänsä aikana. Mutta vaikka lapsi olisi syntynyt sektiolla, äiti saanut antibiootteja raskauden aikana tai synnytyksessä tai ruokavalio olisi ollut hieman heikommalla tolalla, voidaan lapsen tilaan vielä vaikuttaa probiooteilla ja prebiooteilla ja pyrkiä kääntämään bakteerikanta paremmaksi.  Jos tätä ei tapahdu, johtaa se dysbioosiin ja sitä kautta suoliston lymfosyyttisen kudoksen (GALT) epäasianmukaiseen kypsymiseen. Tästä seurauksena yhdessä geneettisen taipumuksen kanssa johtaa tulehduksellisiin tekijöihin aiheuttaen ruoka-aineille reagointia ja johtaen kroonisiin sairauksiin.  Mitä aikaisemmin mikrobistoon puututaan, sitä parempi, sillä ensimmäisen ikävuoden loppupuolella lapsen mikrobiomi on muuttunut jo yhtenäisemmäksi aikuisen ruoansulatuskanavan mikrobiomin kanssa.

Toinen luennoitsija oli Maureen M. Leonard, joka johti CDGEMM tutkimusta. Tutkimus tutkii tekijöitä, jotka vaikuttavat keliakian puhkeamiseen ja tutkimuksen kohteena ovat vauvat ja taaperot. Tutkimusta tehdään edelleen, mutta hän esitteli tämän hetkisiä tutkimustuloksia. Yhteenvetona tämän hetkisistä tutkimustuloksista. Hän totesi että imeväiset voivat olla tulevaisuudessakin tärkeä ryhmä, kun tutkitaan tulevaisuuden aineenvaihdunta- ja immuuniterveyttä, ympäristölliset tekijät ovat tutkimuksen kohteena monimutkaisia ja tarvitaan laajempia tutkimuksia vielä selvittääkseen imeväisten genomin, ruokavalion ja mikrobiomin yhteyttä kroonisten immuunipohjaisten sairauksien kehittymiseen.

Suolistosta se kaikki lähtee…

Helen Messierin (PhD, MD) luennosta ”Big Data, Translational Science, and Systems Medicine: Making Sense of Transcriptomics, Metabolomics, and Autoimmunity” nostaisin esiin yhden merkittävimmistä asioista suoliston kunnostamisen suhteen: byturaatti eli voihappo. Tästä olen nyt viime aikoina puhunut asiakkailleni paljon ja en suotta. Alla oleva kuva kertoo paljon. (Suomennos alapuolella)

 

Butyraatti eli voihappo on tärkeä,  koska se

  • vaikuttaa suoliston terveyteen
  • on anti-inflammatorinen ja tasapainottaa immuuniteettiä
  • supressoi karsinogeenejä
  • vaikuttaa hermosolujen terveyteen, pitkäikäisyyteen
  • apuna painonhallinnassa ja vaikuttaa kylläisyyteen
  • auttaa insuliinitasapainossa
  • tasapainottaa ravitsemusta, korjaa alkoholin aiheuttamia vaurioita
  • tasapainottaa mikrobiomia

Miten sitten saamme lisää butyraattia?

  • Probiootit ja prebiootit, fermentoidut valmisteet (hapankaali, kimchi, kefiiri…)
  • ruokitaan omaa bakteerikantaa: marjat, vihannekset, kuidut, täysjyvävilja, palkokasvit jne. Paljon kasvikunnan tuotteita oman ruokavalion rajoissa.
  • Butyraattia on myös valmisteena, mutta sitä ei juurikaan Suomessa ole käytössä. Kokemuksen pohjalta voin sanoa, että ruokavaliolla saadaan todella paljon tilannetta paremmaksi!

Ruokavalio autoimmuunisairauksien hoidossa

Lääkäri Terry Wahls, joka palkittiin myös tänä vuonna Linus Pauling palkinnolla, luennoi otsikolla: ”Autoimmunity and The Role of Food” eli ruoan vaikutuksesta autoimmuunisairauksissa. Dr Walsh on itse saanut MS-tautinsa remissioon ruokavalio avulla. Vaikka hän on kehittänyt oman ”The Wahls Protocol”, puhui hän myös muista ruokavalioista, joilla on tutkimusten mukaan saatu hyviä tuloksia autoimmuunisairausten hoidossa. Omia potilaitaan hän kehoittaa olemaan 3 kk:tta viljattomalla, maidottomalla, sokerittomalla ja paljon vihanneksia sisältävällä ruokavaliolla (vaihtoehtoisesti gluteeniton kasvisruokavalio) ja sen jälkeen kokeilemaan uusia ruokia mukaan yksi kerrallaan (gluteenin ja maidon pitämään poissa koko ajan).  Tämä ruokavalio on suhteellisen turvallinen ja on usein ollut jo itsessään hyvin toimiva. Liian rajoitetun ruokavaliossa on vaarana se, että potilas sairastuu ortoreksiaan tarkkaillessaan liikaa syömisiään.

Dr Walsh teki tutkimuksen, jossa ”dietti”ryhmä söi  päivän aikana 6 kuppia (á 2.4 dl) kypsennettynä tai 3 kuppia raakana vihreitä vihanneksia,  3 kuppia värikkäitä juureksia/hedelmiä/vihanneksia/marjoja ja 3 kuppia rikkipitoisia kasviksia, kuten sipuleita, sieniä ja kaaleja.  Lihan piti olla luomua, ruoholla ruokittua tai villiä ja sitä tuli syödä vähintään 4 unssia (noin 110 g).  Hän kehoitti käyttämään myös 2 rkl omega-3 rasvahappoja (kalaöljyä). Ruokavaliossa oli tarkoitus välttää gluteenipitoisia viljoja, maitotaloustuotteita sekä kananmunia. Toinen ryhmä söi USA:n ruokasuositusten mukaan. Tulokset puhuvat puolestaan: Wahlsin ruokavalio pesi USA:n ruokavalion 6-0.

Vältä toksiineja, ne ovat pahoja

Viimeisimpänä mutta ei vähäisimpänä päivän luennoitsijana oli lääkäri Robert Rountree, joka valoitti jo omalla persoonallaan. Dr Rountree on toksiiniasiantuntija ja sain kuulla häntä lisää vielä seuraavina päivinäkin.

Tupakan savu on yksi suurimmista autoimmuunisairauksien riskitekijöitä. Tähän on huomioitava myös passiivinen tupakointi, jolle moni on saattanut altistua lapsuudessa, parisuhteessa, työpaikalla jne.  Tutkimusten mukaan teollisella alueella asuvat ihmiset sairastuvat herkemmin autoimmuunisairauksiin, kun kaukana teollisuudesta asuvat. Hän myös esittää hypoteettisen kysymyksen: alkavatko autoimmuunisairaudet suolistosta vai keuhkoista? Monilla mm. reumaattisia sairauksia sairastavilla ihmisillä on löytynyt tutkimuksissa keuhkoista asbestia, piidioksidia/kvartsia, kivipölykeuhkoa, jotka johtavat autovasta-aineiden nousuun ja vahingoittavat kudoksia.

Mutta mitä yhteistä sitten on ympäristön pölyillä, toksiineilla, infektioilla ja epäterveellisillä ruokavaliolla tai tavoilla?  Ne lisäävät tulehdusta ja vapaita radikaaleja, jotka vahingoittavat kudoksia, vahingoittavat solujen liitoksia ja/tai muuttavat DNA:ta sekä ”matkivat” kudosta,  mikä rikkoo immuunitoleranssia (esim. vasta-ainemuodostus). Yleisesti teollisessa ruoassa käytetyt ruoka-aineet kuten glukoosi, suola, liuottimet, emulgointiaineet, gluteeni ja nanopartikkelit lisäävät suoliston tiiviiden liitosten vuotamista. Suoliston vuotaminen aktivoi autoimmuunireaktion syntymisen.

Voit siis välttää kemikaaleja parhaasi mukaan välttämällä muoviastioita, käyttämällä vain luomukosmetiikkaa, suosimalla luomua ruoassa, välttämällä tupakansavuja ja muita myrkkyjä jne. Faktahan on se, että toksiineja emme pääse pakoon, jos emme asu pienessä boksissa eristettynä, mutta voimme itse omalla käytöksellämme vaikuttaa siihen, kuinka paljon toksiineja itse saamme.

Toksiineista jenkkilässä: tällaisia kylttejä oli siellä paljon…

Tässä konferenssipäivän nro 1 kuulumisia. Toisen ja kolmannen päivän kuulumisista pyrin bloggailemaan heti kun vaan aikaa liikenee.