Kuidun saannin vaikeus?

Tänään Ylen verkkosivuilta löytyi artikkeli: ”Johanna kärsi reumasta, rytmihäiriöistä ja väsymyksestä – päätti muuttaa ruokavalion täysin yhdessä yössä.”  Ruokavaliolla on suuri merkitys reumasairauksien, kuten muidenkin autoimmuunisairauksien hoidossa.

THL:n tutkijalle oli kuitenkin tullut huoli: ” ’Viljat ovat perusruokaa. Se arveluttaa, jos jättää kaiken täysjyväviljan pois ruokavaliosta. Kuitua saa toki myös juureksista, marjoista ja hedelmistä.’ Maidottomuus voi olla Kuusipalon mukaan joillekin hyvä asia. Jos on ollut pitkään maidoton ruokavalio, niin silloin myös herkistyy maidon laktoosille ajan kuluessa. ’Laktoosi alkaa antamaan oireita. Maidon voi hyvin korvata näillä viljajuomilla. Suomessa täytyy pitää huolta siitä, että korvataan sellaisella viljajuomalla, jossa on D-vitamiinia tai kalsiumia.’ ”

Viljattomuus ja gluteenittomuus sekoitetaan hyvin usein tarkoittamaan samaa asiaa. Viljattomalla ruokavaliolla henkilö ei syö edes gluteenittomia viljoja, kuten kvinoa, riisi, maissi, teff, hirssi, kaura ja tattari. Gluteenittomalla henkilö taas välttelee gluteenipitoisia viljoja, joita ovat vehnä, ruis ja ohra. Johanna noudattaa viljatonta ruokavaliota. Toisinaan autoimmuunisairauksissa, kuten suurimmassa osassa reumatauteja, viljattomuus voi olla vaihtoehto oireettomaan olotilaan, mutta monella riittää jo gluteeniviljojen jättö ja siirtyminen luontaisesti gluteenittomaan ruokavalioon. Oli kyseessä sitten gluteeniton tai viljaton ruokavalio, ei ongelmana todellakaan ole kuidun saanti, jos ruokavalion koostaa oikein.

Tein asiakkaalleni ruokavaliosuunnitelman kahdeksi viikoksi ja alla yksi esimerkkipäivä. Asiakkaan ruokavalio oli viljaton, kanamunaton, maidoton, soijaton, jonka lisäksi allergioita oli mantelille  ja kaakaolle/suklaalle. Asiakas ei sairastanut autoimmuunisairautta. (reseptit ruokiin tulee myöhemmin)

Aamupala: Vihersmoothie herneproteiinilla

Lounas: Italialainen broileripastakastike, kikhernepasta, höyrytetty parsakaali

Välipala: Mustaherukkapaistos (viljaton)

Päivällinen: Linssi-bataattikeitto, keittobanaani”rieska”, oliivitapenade

Iltapala: Keittobanaani”rieska”, tahini, banaania+kanelia.

Päivän aterioista koostui kuitua 31g (valtion suositus 25-30 g), Kalsiumia henkilö sai parsakaalista, tahinista, smoothiessa olevasta pinaatista, linsseistä ja mustaherukoista. On kyllä totta, että kasviksia saisi syödä melko runsaalla kädellä pystyäkseen tyydyttämään päivittäisen kalsiumin saannin, jollei käytä runsaasti sesaminsiemenistä valmistettua tahinia, sesamsiemenmaitoa tai ole esim vegaaniruokavaliolla, jolloin tulee päivän aikana käytettyä runsaammin vielä juureksia, palkokasveja, soijatuotteita, siemeniä, manteleita yms joista kertyy päivittäinen kalsiuminsaanti.  Esimerkkiruokavaliossa ei kalsiumsaanti ole riittävä, jonka vuoksi suosittelin hänelle vielä lisäravinteena pientä määrää.  D-vitamiini ei muutenkaan riitä, vaikka sitä olisikin lisätty maitotuotteisiin. D-vitamiinin saantia suosittelen jokaiselle suomalaiselle vähintään 50 mikrogrammaa (aina paras, jos arvo mitattu) ja autoimmuunisairas saa tuon tuplata eli vähintään 100 mikrogrammaa. Kaikilta autoimmuunisairailta asiakkailtani mitattu D-25-OH on ollut matala ja D-vitamiinilla on suuri rooli myös autoimmuunisairauksissa.

Ja kuten aina, myös tässä tarinassa päästiin aina suomalaisia kuohuttaneeseen rasvakeskusteluun. Rasvojen ”hyvyys ja pahuus” ei ole niin yksiselitteinen asia. Se, onko jokin rasva nyt hyvää vai huonoa, vaikuttaa moni seikka. Eläinrasvan tiedetään nostavan tulehdusta sen sisältämän arakinoidihapon kautta, mikäli ei käytä ruoholla ruokitun ja laitumella iloisesti kirmanneen naudan lihaa ja näiden maidosta valmistettuja maitotaloustuotteita. Kolesterolin nouseminen on perinnöllinen asia; toiset saavat kookosöljyllä kolesterolitasot laskemaan, kun toisilla se nousee pilviin. Kovia ja pehmeitä rasvoja kumpaakin tarvitaan, mutta itse suosittelen löytämään niiden käytössä tasapainon ja järjen. Enemmän pehmeää rasvaa esim oliiviöljyn, avokadon ja pähkinöiden muodossa ja vähemmän eläinrasvaa.

”Jos on taustalla sairauksia ja lääkityksiä, olisi tärkeä kääntyä ammattilaisen puoleen, ettei aiheuta ruokavaliolla vahinkoa itselleen.”  Liian suppeaksi karsittu ruokavalio, jota noudattaa pitkään, voi aiheuttaa puutoksia hiven- ja vitamiinitasoissa, joissa autoimmuunisairailla on yleensä muutenkin puutoksia jo sairauden ja lääkitysten aiheuttamana. Ruokavalio tulee myös osata itse koostaa oikein, jotta se tukee mm. suoliston vointia. Kun mukana ei ole gluteeniviljoja, tulee huolehtia kuidun saannista syömällä runsaanti mm.  marjoja, kasviksia, palkokasveja ja vihanneksia.  Aina ei viljojen, gluteenin tai maidon karsiminen auta, vaan ruokavaliosta voi olla hyvä poistaa myös muita antiraviteinta sisältäviä ruokia, kuten palkokasvit, siemenet ja koisokasvit, jotka lisäävät suolen läpäisevyyttä. Tätä ruokavaliota kutsutaan autoimmuuniruokavalioksi, josta lisää löytyy facebook-sivuilta.

Jos haluat apua oman ruokavalion koostamiseen, ota yhteyttä.

Vastaa